Tuore tutkimus: masennusoireilua raportoi joillain hyvinvointialueilla jopa kaksinkertainen määrä nuoria verrattuna toisiin alueisiin

Suomessa suurin osa nuorista kokee mielenterveytensä hyväksi, mutta yksi neljästä yläkouluikäisestä raportoi masennuksesta ja yksi viidestä ahdistuksesta. Voimavarat ja hyvinvoinnin haasteille altistavat riskitekijät, kuten kokemus yksinäisyydestä, kerääntyvät tietyille nuorille ja alueille. Masennusoireilua raportoivien nuorten osuus on joillain hyvinvointialueilla kaksinkertainen verrattuna toisiin.

Nuorten mielenterveyden oireilu on aiempien tutkimusten tapaan vähäisintä Etelä-Pohjanmaalla. Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa tutkimukseen vastanneilla nuorilla masennusta, ahdistusta ja päihteiden käyttöä raportoivien nuorten osuus oli korkea, mutta vain pieni osa nuorista koki, että koulusta löytyy aikuinen, jolle voi kertoa ongelmista. Yksinäisyys on yleisintä Lapissa.

”Alueiden väliset erot masennusoireilevien osuudessa ovat hieman suuremmat kuin vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä. Tuloksia on syytä pohtia hyvinvointialueilla suhteessa palveluiden saatavuuteen”, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.

Tiedot selviävät THL:n seurantatutkimuksesta, jossa kerätään laajaa aineistoa yläkoululaisten nuorten mielenterveydestä ja voimavaroista. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, kuinka moni nuori tarvitsee ja hakee apua masennukseen, ja kuinka hyvin he saavat apua. Lisäksi siinä arvioidaan hoidon vaikuttavuutta ja kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa hoito ei toteudu masennuksesta huolimatta. Nyt julkaistu aineisto on kerätty vuosina 2024–2025.

Tuore tutkimustieto auttaa alueita tarkastelemaan tietojaan suhteessa muihin
Yleisesti nuorten mielenterveyttä kuormittaa esimerkiksi koulumaailman lisääntyvät vaatimukset itseohjautuvuudesta, vähentynyt liikunta ja perheiden taloudellisen liikkumavaran väheneminen.

”Hyvinvointialueet ja kunnat tuntevat parhaiten paikalliset syyt nuorten mielenterveyden ja avun saannin haasteille. Tutkimukseemme osallistuneet kunnat ja hyvinvointialueet voivat julkaisemamme tiedon avulla tarkastella oman alueensa tilannetta suhteessa muihin alueisiin ja hyödyntää tietoa palvelujen kehittämisen tukena”, sanoo Linnaranta.

Nuorten vuorovaikutusohjannan seuranta Suomessa -tutkimus on osa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-hanketta. Aineisto tarkentuu vielä ja tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä lehdissä vuonna 2026.

Alueelliset erot mielenterveydessä ja voimavaroissa on huomioitava palveluiden kehittämisessä hyvinvointialueilla

THL on julkaissut päättäjille suosituksia nuorille suunnattujen palvelujen parantamiseksi. Suositukset päättäjille nuorten mielenterveyden tukemiseksi kunnissa ja hyvinvointialueilla ovat:

• Palvelurakenteita selkeyttämällä sujuvoitetaan hoitopolkuja ja helpotetaan johtamista.
• Opiskeluhuoltopalveluita lasten ja nuorten keskeisenä lähipalveluna tulee vahvistaa.
• Palvelut tulee järjestää käyttäjilleen saavutettaviksi.
• Työn vaikuttavuutta parannetaan näyttöön perustuvin menetelmin ja vahvistamalla osaamista.
• Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan tukemalla perheitä ja vanhempia.

Lisäksi alueelliset erot nuorten tilanteessa on huomioitava niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin.

”Viimeisen viiden vuoden aikana kouluissa työskenteleville ammattilaisille on tarjottu menetelmällistä koulutusta, jolla masennusta voidaan ehkäistä. Vuorovaikutusohjanta on lyhytmenetelmä, joka on osoittautunut toimivaksi matalan kynnyksen avuksi nuorille. Johtajilta tarvitaan nyt tukea ja riittävää resurssia, jotta osaaminen ei valu hukkaan ja sitä hyödynnetään myös jatkossa. Näin tuetaan myös nuorten kokemusta siitä, että apua on tarvittaessa saatavilla nopeasti ja helposti”, toteaa ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

Lisätietoja:

Nuorten vuorovaikutusohjannan käyttöönotto Suomessa -tutkimus, IMAGINE-hanke

Tutustu tutkimuksen tuloksiin IMAGINE-hankkeen verkkosivuilla. Voit tarkastella verkkosivuilla kaikkien tutkimuksessa mukana olevien hyvinvointialueiden ja kuntien tietoja.

Outi Linnaranta
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7517
etunimi.sukunimi@thl.fi

Julkaisu: Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu yleistyy ‒ mitä päättäjä voi tehdä palvelujen parantamiseksi?

Tutustu suosituksiin täällä (julkari.fi).

Terhi Aalto-Setälä 
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7437
etunimi.sukunimi@thl.fi

THL:n tiedote, 26.3.: Perusterveydenhuolto tarjoaa mielenterveyden tukea ja hoitoa yhä useammalle nuorelle – terapiatakuulaki tulee voimaan toukokuussa (thl.fi)