Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Siirtymä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen koskettaa Suomessa vuosittain kaikkia 6-vuotta täyttäviä lapsia. Esiopetuksen yhtenä tavoitteena on tukea lasten koulunaloitusta ja oppimista. Jyväskylän yliopistossa toukokuussa väittelevän KM Jasemin Çanin tutkimus osoittaa lapsilla olevan käytössä monia erilaisia voimavaroja kiinnittyä esiopetukseen.
Lapsia valmisteltiin ja sopeutettiin esiopetukseen ohjatun toiminnan ja arkisten keskustelujen avulla. Tämä sekä edellytti lapsilta, että tarjosi heille mahdollisuuden hyödyntää erilaisia voimavaroja, kuten esiopetuksen toimintakulttuuriin liittyviä kulttuurisia tietoja sekä lasku- ja lukuvalmiuksiin liittyviä akateemisia taitoja.
Esiopetuksen sijainti vaikuttaa lapsen esiopetussiirtymän toteutumiseen
Tutkimuksessa kävi ilmi, että esiopetuspaikan sijainnilla oli yhteys siihen, miten lapsia valmistettiin viimeisenä varhaiskasvatuskeväänä tulevaan esiopetussiirtymään. Sijainti vaikutti myös siihen, kuinka lasten osaamiseen suhtauduttiin sekä siihen, miten heitä sopeutettiin esiopetuksen arkeen syyslukukauden alussa. Lisäksi lasten varhaiskasvatuksessa keräämiä resursseja ei aina tunnistettu koulun yhteydessä olevissa esiopetuspaikoissa. Tämän vuoksi lasten toimintaa rajoitettiin enemmän esiopetusvuoden alussa verrattuna niihin esikoululaisiin, joiden esiopetuspaikka sijaitsee päiväkodin yhteydessä.
”Niillä lapsilla, jotka siirtyivät päiväkodin yhteydessä olevaan esiopetukseen, oli esiopetussyksyn aikana käytössään paljon erilaisia voimavaroja. Tämä mahdollisti arkiset neuvottelut esiopetussiirtymän rakentamisesta. Lapset neuvottelivat aikuisten kanssa erilaisia arjen etuoikeuksia, joista he olivat aiempina vuosina itse jääneet paitsi päiväkotilaisina. Tällaisia etuoikeuksia olivat erilaiset jonotuskäytännöt sekä huoneiden ja tavaroiden käyttöön liittyvät oikeudet, joita pidettiin arvossa lasten keskuudessa”, väittelijä kertoo.
Sen sijaan isojen koulurakennuksien yhteyteen siirtyvät uudet esioppilaat näyttivät pieniltä eikä heillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa arkisten käytäntöjen rakentumiseen.
Paikallisuus voi haastaa esiopetussiirtymien tasapuolista toteuttamista
Esiopetusvuoden alun muodostumisessa on kyse rakenteista ja paikallista, kunnallisista ratkaisuista. Rakenteet ovat yhteydessä lasten toimintaan – ja tätä kautta myös mahdollisuuksiin vaikuttaa esiopetuksen arkisiin tapahtumiin. Tämän tiedetään edistävän lapsen toimijuutta, jolla nähdään olevan monia myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi kasvuyhteisöön kiinnittymisessä ja kuuluvuuden tunteen rakentumisessa.
”Esiopetussiirtymien erilaisuus ei saisi perustua perheiden kotiosoitteeseen, joka määrittää esiopetuspaikan koulun tai päiväkodin yhteyteen. Tästä syystä paikalliset erot tulisi tunnistaa myös koulutuspoliittisesti”, Çan korostaa.
Esiopetuksen ei tulisi olla vain koulupolulle valmentamista
Tutkimuksessa tuli myös esille, että lapsia valmistettiin esiopetussyksynä jo tulevaa koulusiirtymää varten. Havainto herättää kriittisiä kysymyksiä esiopetuksen yhteiskunnallisesta tehtävästä. Väittelijän mukaan esiopetuksen yhteiskunnallista tehtävää tulisikin tarkentaa koulutuspoliittisesti.
”Esiopetus on näyttänyt olevan koko historiansa ajan tietyssä ristitulessa suhteessa siihen, mikä toiminnan tarkoitus on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä. Sen sijaan, että esiopetus nähtäisiin vain kouluun valmentava toimintana, sitä tulisi tarkastella myös itsenäisenä osana koulutusjärjestelmää”, Çan painottaa.
Jasemin Çanin varhaiskasvatustieteen väitöskirja ”Lasten siirtymäresurssit ja -pääomat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen siirtymissä” tarkastustilaisuus järjestetään Jyväskylän yliopistossa perjantaina 23.5.2025 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Sirpa Lappalainen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa verkossa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0687-1.
Jasemin Çan (KM) on suorittanut koreakouluopintonsa Jyväskylän yliopistossa. Tätä ennen hän on opiskellut Tampereen seudun ammattiopistossa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, jossa hän sai jo ensimmäisen työkokemuksensa varhaiskasvatuksessa. Çanilla on työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta yli 12 vuoden ajan ensin lastenhoitajana ja sitten opettajana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jasemin Can
jasemin.k.can@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme