Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöt julkaisevat tiekartan, joka yhdistäisi maat tehokkaalla ja kestävällä meriverkolla
13.5.2025 15:31:44 EEST | Fingrid Oyj | Tiedote
Itämeren alueen EU-maiden kantaverkkoyhtiöt ovat kehittämässä yhteistä tiekarttaa, jossa maat yhdistettäisiin tehokkaalla ja kestävällä meriverkolla. Itämerellä arvioidaan olevan potentiaalia jopa 93 gigawatille merituulivoimaa. Turvallisuus ja suojaus ovat keskeisessä asemassa meri-infrastruktuuria suunnitellessa.
Kahdeksan Itämeren alueen kantaverkkoyhtiötä ovat julkaisseet yhteisen asiantuntijapaperin, joka käsittelee rajat ylittävää yhteistyötä merituulivoiman ja siihen liittyvän sähkönsiirtoverkon infrastruktuurin osalta. Strateginen ohjeistus esiteltiin Varsovassa pidetyssä Baltic Energy Market Interconnection Plan (BEMIP) -ministerikokouksessa.
Tanskan, Viron, Suomen, Saksan, Latvian, Liettuan, Puolan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöiden yhteistyön tavoitteena on kehittää yhteinen tiekartta merituulivoiman lisäämiseksi Itämerellä ja sen saamiseksi markkinoiden ulottuville mahdollisimman tehokkaasti. "Baltic Offshore Grid Initiative" (BOGI) -hankkeeksi kutsutussa yhteistyössä meri-infrastruktuurin turvallisuus ja suojaaminen ovat keskeisessä asemassa. Kasvavan merituulivoimahankkeiden määrän uskotaan tekevän Itämeren alueesta houkuttelevamman teollisille investoinneille ja tuovan runsaasti lisää työpaikkoja.
Itämeren energiantuotantopotentiaali on noin 93 GW tämänhetkisen kapasiteetin ollessa alle 5 GW. Asiantuntijapaperin tarkoituksena on edistää potentiaalin hyödyntämistä myös vielä puuttuvien sääntely- ja taloudellisten edellytysten osalta Euroopan hyväksi.
BOGI-hanke on saanut alkunsa Itämeren alueen maiden vuonna 2024 allekirjoittamasta Vilnan julistuksesta, joka sisälsi selkeän mandaatin kantaverkkoyhtiöille alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi. Itämeren maat olivat tuolloin asettaneet tavoitteeksi 26,7 gigawatin merituulivoimakapasiteetin vuoteen 2030 mennessä ja lähes 45 gigawattia vuoteen 2040 mennessä. Nyt julkaistussa asiantuntijapaperissa kantaverkkoyhtiöt analysoivat mahdollisuuksia useille sähköyhteyksille alueen EU-maiden välillä ja havainnollistavat vaihtoehtoja Itämeren verkostokartassa. Näihin vaihtoehtoihin kuuluvat perinteiset maiden väliset suorat rajasiirtoyhteydet, merituulivoimalat kahden tai useamman maan välillä yhdistävät hybridiyhteydet, sekä rajat ylittävät säteittäiset yhteydet, joissa yhden maan aluevesillä sijaitsevat tuulivoimalat on kytketty toisen maan sähköverkkoon.
Asiantuntijapaperissa kantaverkkoyhtiöt esittävät useita eri toimenpiteitä, kuten alueellisen suunnittelun tiiviimpää koordinointia eri valtioiden ja kantaverkkoyhtiöiden välillä. Asiantuntijapaperissa tarkastellaan mm. merituulivoimaloiden vaikutuksia ja suorituskykyä, mahdollisuuksia toimitusketjujen pullonkaulojen lieventämiseen standardoinnin ja koordinoidun aikataulutuksen avulla, sekä projektikustannusten rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.
Itämeren kahdeksan kantaverkkoyhtiötä ovat 50Hertz (Saksa), AST (Latvia), Elering (Viro), Energinet (Tanska), Fingrid (Suomi), Litgrid (Liettua), PSE (Puola) ja Svenska kraftnät (Ruotsi).
Lisätietoja
Viljami Yli-Hemminki, asiantuntija, Fingrid Oyj, puh. 030 395 4488
sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle kustannustehokkaasti varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.
Fingrid välittää. Varmasti.
www.fingrid.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Fingrid Oyj
Fingridkoncernens halvårsrapport 1.1.–30.6.202623.7.2026 12:51:20 EEST | Pressmeddelande
Koncernbokslutet har upprättats i enlighet med internationella redovisningsstandarder (International Financial Reporting Standards, IFRS). Halvårsrapporten har upprättats i enlighet med standarden IAS 34, Delårsrapporter, och följer samma redovisningsprinciper som koncernens bokslut för 2025. Halvårsrapporten har inte reviderats. Siffrorna inom parentes avser motsvarande period året innan, om inget annat anges. Elförbrukningen i Finland ökade under januari–juni med 6,3 procent jämfört med motsvarande period året innan. Förbrukningen uppgick till 46,1 (43,4) terawattimmar. Förbrukningen ökade framför allt på grund av det kalla vädret i början av året. Elen som förbrukades i Finland hade en utsläppsfaktor på 32 (30) gCO2/kWh. Leveranssäkerheten i Fingrids stamnät höll mycket hög nivå. Omsättningen i januari–juni ökade till 688 (572) miljoner euro tack vare högre elförbrukning, stamnätsavgifterna och priset på balanskraft. Koncernens kostnader exklusive värdeförändringar på råvaruderivat
Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.202623.7.2026 12:51:20 EEST | Tiedote
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2025 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Suomen sähkön kulutus tammi–kesäkuussa kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 46,1 (43,4) terawattituntia. Kulutusta kasvatti etenkin alkuvuoden kylmä säätila. Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin oli 32 (30) gCO2/kWh. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli erittäin korkealla tasolla. Tammi–kesäkuun liikevaihto kasvoi 688 (572) miljoonaan euroon korkeamman sähkönkulutuksen, kantaverkkohinnoittelun ja tasesähkön hinnan vuoksi. Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 571 (510) miljoonaa euroa
Fingrid group’s half-year report 1.1.–30.6.202623.7.2026 12:51:20 EEST | Press release
Fingrid’s consolidated financial statements have been compiled in accordance with the International Financial Reporting Standards (IFRS). This half-year report has been drawn up in accordance with the IAS 34 Interim Financial Reporting standard and complies with the same basis for preparation as those presented in the Group’s financial statements for 2025. This half-year report is unaudited. Unless otherwise indicated, the figures in parentheses refer to the same period of the previous year. Electricity consumption in Finland grew 6.3 per cent in January–June compared to the same period last year and amounted to 46.1 (43.4) terawatt hours. Consumption grew especially due to the cold weather at the beginning of the year. The emission factor for the electricity consumed in Finland was 32 (30) gCO2/kWh. The transmission reliability rate of Fingrid’s transmission system was very high. The turnover for January–June grew to EUR 688 (572) million due to higher electricity consumption, main gr
Kantaverkon liittämisperiaatteet kommenteilla 2.9.2026 asti3.7.2026 15:22:32 EEST | Tiedote
Fingrid on valmistellut uusia liittämisen ja kantaverkon liittymismaksujen määräytymisen periaatteita. Fingrid kerää sidosryhmien näkemyksiä uusista periaatteista konsultaatiolla, joka on avoinna 2.9.2026 saakka. Tavoitteena on toimittaa uudet liittämisperiaatteet Energiavirastolle vahvistettavaksi syksyllä 2026 ja ottaa ne käyttöön alkuvuodesta 2027.
Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt: Sähköverkon liityntäkyselyjen voimakas kasvu edellyttää tiivistä yhteistyötä ja uusia ratkaisuja26.6.2026 13:51:32 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat julkaisseet yhteisen kannanoton sähkönsiirtoverkon liityntäkyselyjen voimakkaasta kasvusta, joka aiheuttaa sähköjärjestelmälle myös haasteita. Tiiviin yhteistyön myötä yhtiöt voivat oppia toisiltaan ja kehittää tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme