Kysely: Lounaissuomalaisista yrityksistä kolmannes ei ole vielä varautunut disinformaatioon

Jo lähes 60 prosenttia yrityksistä on kouluttanut henkilökuntaansa häiriötilanteiden varalle, selviää tuoreesta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen yrityksille tehdystä huhtikuisesta kauppakamarien kyselystä.  

Monissa yrityksissä kaivataan kuitenkin vielä lisää neuvoja muun muassa kyberhyökkäyksistä ja valheellisen tiedon eli disinformaation torjunnasta. Eritysesti pk-yrityksissä kaivataan tietoa ja opastusta riskeistä ja niihin varautumisesta.  

“Yritysten toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi, ja erilaiset häiriötilanteet ovat tulleet lähemmäksi kaikkien arkea. Tämän pohjalta halusimme selvittää, millainen on yritysten varautumisen nykytilanne ja millaisia kehittämistoimia tarvitaan”, taustoittaa Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Nina Pere kyselyä. 

Vastaavanlainen kysely Rauman, Satakunnan ja Turun kauppakamareiden jäsenyrityksille tehtiin edellisen kerran kolme vuotta sitten. Vastaajamäärät nousivat vuodesta 2022, jolloin vastauksia saatiin 147. Nyt keväällä tehtyyn kyselyyn vastasi 166 yrityksen edustajaa.

Sähkönjakelun keskeytyminen kriittistä 

Lounaissuomalaisissa yrityksistä hieman yli puolet (51,8 prosenttia) ilmoitti, että sähkönjakelun keskeytyessä he eivät pysty jatkamaan toimintaansa lainkaan. Määrä on selvästi vähentynyt vuodesta 2022, jolloin näin kertoi 63,6 prosenttia vastanneista.  
 
Tällä kertaa kysyttiin myös, kuinka todennäköisenä yritykset pitävät sähkönjakelun keskeytymistä. Kysely tehtiin ennen Espanjan ja Portugalin laajoja sähkökatkoja. Sähkönjakelun keskeytymistä piti todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä vain 12,6 prosenttia vastanneista. Sähköjakelun keskeytyksiin, esimerkiksi kiertäviin lyhyisiin kahden tunnin sähkökatkoihin on varauduttu lähes puolessa yrityksistä (45,8 %).   

”Olemme joutuneet yrityksessämme jo pitkän aikaa miettimään mahdollisia tuotannollisen toiminnan häiriötekijöitä ja myös niitä toimenpiteitä, miten niihin voidaan reagoida. Tehtaamme on pitkälle automatisoitu, joten tietoliikennehäiriöt tai kyberhyökkäykset kuuluvat varautumissuunnitelmiimme. Olemme näihin häiriöihin hyvin varautuneita ja ylläpidämme jatkuvasti kansainvälisestikin arvioiden korkeaa suojatasoa kriittisten IT-toimintojen osalta”, kuvailee Eckes-Granini Finland Oy Ab:n toimitusjohtaja Juha Helokoski. 

Tietoliikenteen keskeytyksiin ei ole varauduttu riittävästi 

Edelleen yksi suurimmista huolenaiheista on tietoliikenne. Lähes puolella seudun yrityksistä (46,4 %) toiminta keskeytyy jo vuorokauden sisällä, jos tietoliikenne keskeytyy. Vain kolmella prosentilla vastaajista tietoliikenteen keskeytymisellä ei olisi lainkaan vaikutusta toimintoihin. 
Puolet yrityksistä (50 %) ei ole edelleenkään varautunut tietoliikenteen keskeytyksiin mitenkään. Huolimatta esimerkiksi viimeaikaisista kaapelivaurioista tapahtumista, tietoliikenteen keskeytyksien todennäköisyyteen uskoo vain noin neljännes vastanneista. Suurin osa, yli 70 prosenttia ei pidä keskeytyksiä todennäköisenä.  

“Olemme työkalujemme osalta riippuvaisia sähköstä ja netistä. Me ja useat muut yritykset ovat monilla tavoin riippuvaisia ulkoisista palveluista ja infraedellytyksistä, mutta varautuminen fyysisiin ja digitaalisin häiriöihin jää helposti tavallisen arjen alle. Keskustelu tällaisista riskeistä onkin erittäin tervetullutta ja toimii toivottavasti sysäyksenä käytännön varautumistoimille”, arvioi kyselyssä mukana ollut yrittäjä Jani Nieminen, Rabbit Visuals Oy:stä. 

Monivaiheinen tunnistautuminen on käytössä jo yli kolmella neljästä vastanneista yrityksistä. Sen käyttö on kasvanut kolmessa vuodessa selkeästi, sillä sen käytöstä ilmoitti viimeksi vajaat 60 prosenttia vastanneista. Yrityksen tärkeimmät tiedot on suojannut valtaosa yli 92 prosenttia vastanneista.  

Kyberhyökkäysten todennäköisyyteen uskoo liki puolet vastanneista (48,8 %), joista lähes 10 prosenttia pitää sitä erittäin todennäköisenä. Kyberhyökkäyksiin kertoo varautuneensa noin 75 prosenttia vastanneista. Edelleenkään noin 16 prosenttia ei ole varautunut ollenkaan. 
Yli puolet yrityksistä (56,6 %) on varautunut valheellisen tiedon levittämiseen eli disinformaatioon. Noin kolmannes (33,7 %) ei ole varautunut tähän lainkaan ja koulutusta aiheeseen liittyen toivottiin. 

Liiallinen luottamus yhteiskunnan vastuuseen 

Monet yritykset luottavat yhteiskunnan vastuuseen huoltovarmuusasioissa, kun kyseessä on muun muassa vesi, polttoaine tai sähkö.  

“Tässä kyselyssäkin kävi ilmi, että yrityksissä on vankka ja osin virheellinenkin luottamus siihen, että varautuminen sähkön, veden ja polttoainejakelun häiriöihin on täysin yhteiskunnan vastuulla. Näin ei kuitenkaan ole. Lähtökohtana on, että kaikkien toimijoiden, niin yritysten kuin kotitalouksienkin, tulee pystyä varautumaan vähintään 72 tunnin ajan itse” muistuttaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.  

Polttoainehuollon keskeytyksen vaikutus seudun yritysten toimintaan ei olisi aivan yhtä raju kuin sähkönjakelun keskeytymisessä. Noin 39 prosentille vastanneista keskeytyksillä ei olisi mitään vaikutusta, ja liki kolmannes pystyisi jatkamaan toimintaansa viikon polttoainehuollon keskeytyessä.  

Talousveden jakelun keskeytyessä 11,4 prosenttia yrityksistä ilmoitti, ettei voisi jatkaa toimintaansa lainkaan. Luku on lähes sama kuin aiemmassa kyselyssä (15,4 %).  
Tavaran- ja palveluntoimittajien keskeytyksiin on varautunut yli puolet vastanneista yrityksistä. 

Pankkipalveluiden keskeytyksiin on puolestaan varautunut vain vajaat 20 prosenttia. 

“Kuten kyselyn listauksestakin näkyy, mahdolliset häiriötilanteet ovat moninaisia ja vaativat erilaista varautumista. Avoimissa vastauksissa kävikin ilmi, että moni yritys toivoo kovin kokonaisvaltaista apua eri häiriöriskien tunnistamiseen ja niihin varautumiseen. Jopa kyselyn runkoa pidettiin sinänsä hyvänä pohjana omalle varautumistyölle,” kertoo Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore. 

Yritysten varautumis- ja huoltovarmuuskysely toteutettiin Rauman, Satakunnan ja Turun kauppakamareiden jäsenyrityksille huhtikuussa 2025. Vastauksia saatiin yhteensä 166 kappaletta. Vastaajien yrityksistä suurimmat toimialat ovat teollisuudesta (28 %). 18 % vastaajista työllistää alle 5 henkeä ja 31 % yli 50 henkilöä.