Väitös: DMS-menetelmä voi auttaa vähentämään uusintaleikkauksia aivosyövissä
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Anton Rauhameri tutki koneoppimismenetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida differentiaalimobiliteettispektrometrian (DMS) mittaustuloksia. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa erottamaan eri syöpätyypit sekä syöpäkudoksen terveestä kudoksesta leikkauksen aikana. Tämä puolestaan auttaa optimoimaan leikkausstrategian.
Leikkaushoito on tärkeässä roolissa aivosyövän hoidossa. Usein potilaat voivat kuitenkin joutua uusintaleikkaukseen, koska ensimmäisen leikkauksen jälkeen syöpäkudosta on jäänyt poistamatta. Tämä vaikuttaa potilaiden hyvinvointiin ja aiheuttaa lisäkustannuksia terveydenhuollolle. Nämä tilanteet on mahdollista välttää, jos kirurgi tietää tarkkaan, missä syövän ja terveen kudoksen raja menee.
Differentiaalimobiliteettispektrometria (DMS) on menetelmä, jonka avulla voidaan analysoida kaasumaisen näytteen molekyylisisältöä. DMS-menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi syöpäleikkauksissa, joissa sairas kudos poistetaan kirurgista savua tuottavalla diatermiaveitsellä. Tämä savu syötetään DMS:ään nopeaa analyysiä varten.
Anton Rauhameri selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka koneoppimisalgoritmeja voidaan soveltaa leikattavien kudosten luotettavaan luokitteluun DMS-mittausdatan analysoinnissa. Rauhameren tutkimusryhmän aiemmat tulokset ovat osoittaneet, että syöpäkudokset ja terveet kudokset on mahdollista erotella DMS-menetelmän avulla. Eri syöpätyyppien erottelu toisistaan olisi tärkeää myös siksi, että se auttaa optimaalisen leikkausstrategian valitsemisessa.
– Syöpäiset kudokset eroavat ympäröivistä soluista erityisten aineenvaihduntatuotteiden ja muiden biomarkkereiden perusteella. Näitä voidaan hyödyntää automaattisessa kudosanalyysissä, Rauhameri kertoo.
Rauhameren tutkimus osoittaa, että yksinkertaisemmatkin algoritmit on mahdollista käyttää syövän ja syöpätyyppien erotteluun.
– Tositilanteessa yksinkertaisemmat algoritmit ovat kuitenkin antaneet ainoastaan tyydyttäviä tuloksia muun muassa vaihtelevien ympäristöolosuhteiden vuoksi. DMS-menetelmä tarvitsee edistyneempien algoritmien käyttöä sekä uusia näkökulmia. Näitä väitöstutkimukseni toi esiin, Rauhameri sanoo.
Väitöstilaisuus tiistaina 3. kesäkuuta
Diplomi-insinööri Anton Rauhameren terveysteknologian alaan kuuluva väitöskirja Classification and Analysis of Differential Mobility Spectrometry Measurements tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa tiistaina 3.6.2025 kello 12.00 Hervannan kampuksella, Tietotalon salissa TB104 (Korkeakoulunkatu 7, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Santiago Marco Colas, Universitat de Barcelona. Kustoksena toimii professori Antti Vehkaoja lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anton Rauhameri
anton.rauhameri@tuni.fiLinkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistossa etsitään ratkaisuja tasapainoisempaan asiantuntijatyöhön20.5.2025 10:56:37 EEST | Tiedote
Digitaalinen murros luo sekä uusia haasteita että merkittäviä mahdollisuuksia asiantuntijatyölle. Digitalisaatio ja tekoäly voidaan nähdä keinoina parantaa työelämän laatua ja tehostaa työn tekemisen tapoja. Hallitsemattomasti toteutettuna murros voi kuitenkin luoda paineistettua muutostarvetta, aiheuttaa stressiä ja vähentää työn mielekkyyttä. Tämä vaikuttaa lopulta negatiivisesti asiantuntijoiden luovuuteen ja hyvinvointiin. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan tutkimushankkeessa pyritään vahvistamaan tuottavuuden, luovuuden ja hyvinvoinnin tasapainoa tietointensiivisessä asiantuntijatyössä.
Väitös: Jätevesiseurantaa voidaan käyttää influenssa A- ja RS-virusepidemioiden seuraamiseen20.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat Suomessa vuosittaisia epidemioita ja merkittävän taakan yhteiskunnalle. Filosofian maisteri Annika Länsivaara osoitti väitöstutkimuksessaan, että jätevesiseurantaa voidaan hyödyntää influenssa A- ja RS-virusten aiheuttamien epidemioiden seuraamiseen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut influenssa A- ja RS-virusten jätevesiseurannan.
13,6 miljoonan euron rahoitus Lynchin oireyhtymän syöpien varhaiseen havaitsemiseen15.5.2025 13:10:00 EEST | Tiedote
Lynchin oireyhtymän aiheuttamien syöpien varhaiseen havaitsemiseen tähtäävä PREDI-LYNCH-hanke on saanut huomattavan Horisontti Eurooppa -rahoituksen. Hankkeessa kehitetään edullinen ja potilasystävällinen seulontamenetelmä. Monikansallisen hankkeen Suomen osuutta johtaa Tampereen yliopiston tenure track -professori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Toni Seppälä.
Väitös: Suomalaisnuorten yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä elämäntapoihin ja opiskeluvaikeuksiin15.5.2025 09:30:45 EEST | Tiedote
Psykologian maisteri ja valtiotieteiden maisteri Kati Kajastus tutki väitöskirjassaan suomalaisnuorten yleistynyttä ahdistuneisuutta, joka ilmenee kohtuuttomana murehtimisena ja kehollisina oireina. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan mitata luotettavasti lyhyellä kyselyllä. Yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä nuorten opiskeluvaikeuksiin sekä elämäntapoihin, kuten liialliseen internetin käyttöön.
Väitös: Suomalainen julkinen terveydenhuolto hoitaa vakavasti loukkaantuneet potilaat tasa-arvoisesti15.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Miten hyvin suomalainen terveydenhuolto todella toimii silloin, kun sattuu pahin mahdollinen – liikenneonnettomuus, kaatuminen tai monivamma? Antti Riuttanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan vakavien vammojen hoitoa ja siihen liittyviä seurauksia potilaalle ja yhteiskunnalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme