Väitös: DMS-menetelmä voi auttaa vähentämään uusintaleikkauksia aivosyövissä
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Anton Rauhameri tutki koneoppimismenetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida differentiaalimobiliteettispektrometrian (DMS) mittaustuloksia. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa erottamaan eri syöpätyypit sekä syöpäkudoksen terveestä kudoksesta leikkauksen aikana. Tämä puolestaan auttaa optimoimaan leikkausstrategian.

Leikkaushoito on tärkeässä roolissa aivosyövän hoidossa. Usein potilaat voivat kuitenkin joutua uusintaleikkaukseen, koska ensimmäisen leikkauksen jälkeen syöpäkudosta on jäänyt poistamatta. Tämä vaikuttaa potilaiden hyvinvointiin ja aiheuttaa lisäkustannuksia terveydenhuollolle. Nämä tilanteet on mahdollista välttää, jos kirurgi tietää tarkkaan, missä syövän ja terveen kudoksen raja menee.
Differentiaalimobiliteettispektrometria (DMS) on menetelmä, jonka avulla voidaan analysoida kaasumaisen näytteen molekyylisisältöä. DMS-menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi syöpäleikkauksissa, joissa sairas kudos poistetaan kirurgista savua tuottavalla diatermiaveitsellä. Tämä savu syötetään DMS:ään nopeaa analyysiä varten.
Anton Rauhameri selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka koneoppimisalgoritmeja voidaan soveltaa leikattavien kudosten luotettavaan luokitteluun DMS-mittausdatan analysoinnissa. Rauhameren tutkimusryhmän aiemmat tulokset ovat osoittaneet, että syöpäkudokset ja terveet kudokset on mahdollista erotella DMS-menetelmän avulla. Eri syöpätyyppien erottelu toisistaan olisi tärkeää myös siksi, että se auttaa optimaalisen leikkausstrategian valitsemisessa.
– Syöpäiset kudokset eroavat ympäröivistä soluista erityisten aineenvaihduntatuotteiden ja muiden biomarkkereiden perusteella. Näitä voidaan hyödyntää automaattisessa kudosanalyysissä, Rauhameri kertoo.
Rauhameren tutkimus osoittaa, että yksinkertaisemmatkin algoritmit on mahdollista käyttää syövän ja syöpätyyppien erotteluun.
– Tositilanteessa yksinkertaisemmat algoritmit ovat kuitenkin antaneet ainoastaan tyydyttäviä tuloksia muun muassa vaihtelevien ympäristöolosuhteiden vuoksi. DMS-menetelmä tarvitsee edistyneempien algoritmien käyttöä sekä uusia näkökulmia. Näitä väitöstutkimukseni toi esiin, Rauhameri sanoo.
Väitöstilaisuus tiistaina 3. kesäkuuta
Diplomi-insinööri Anton Rauhameren terveysteknologian alaan kuuluva väitöskirja Classification and Analysis of Differential Mobility Spectrometry Measurements tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa tiistaina 3.6.2025 kello 12.00 Hervannan kampuksella, Tietotalon salissa TB104 (Korkeakoulunkatu 7, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Santiago Marco Colas, Universitat de Barcelona. Kustoksena toimii professori Antti Vehkaoja lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anton Rauhameri
anton.rauhameri@tuni.fiLinkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme