Tutkimus: Merkittävä osa Suomen tuonnista on haavoittuvaa
Maailmantalous on siirtymässä uuteen geotalouden aikakauteen, jossa kansallisvaltioilla ja niiden muodostamilla blokeilla on yhä suurempi rooli, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Geotalouden aikana pyrkimys on vähentää riippuvuutta muista maista ja geotaloudelliset riskit tarjoavat perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle. Lukuisat kansainvälisen kaupan riippuvuudet tekevät myös Suomen haavoittuvaksi mahdollisessa kriisitilanteessa.

Yritysten ja valtioiden poliittinen toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut merkittävästi, kun globalisaation aikakaudesta ollaan siirtymässä geopolitiikan ja geotalouden aikakauteen. Aikakautta leimaavat kansainvälisen kaupan esteet, jotka lisääntyivät jo viime vuosikymmenellä ja ryöpsähtivät kasvuun erityisesti alkuvuodesta 2025 Yhdysvaltojen suurten tullikorotusten myötä.
Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa ja talousneuvoston tietotarpeisiin vastaavassa Etla-tutkimuksessa ”Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä – Mitä tekee Suomi?” (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2025:4) tarkastellaan talouden toimintaympäristön muutoksia ja sen vaikutuksia erityisesti Suomelle. Nyt julkaistujen tutkimustulosten mukaan kansainvälisen kaupan monet riippuvuudet voisivat kriisitilanteessa tehdä myös Suomesta haavoittuvan.
Iso osa Suomen välituotetuonnista haavoittuvaa
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan koko Suomen välituotetuonnista lähes neljäsosa havaittiin kriisitilanteessa haavoittuvaksi. Suurin osa tästä tuonnista, runsas 70%, tulee ns. läntisen blokin maista. Vaikka itäisen blokin merkitys on viime vuosina nopeasti pienentynyt, edelleen lähes 20 % haavoittuvien tuotteiden tuonnista tulee itäisestä blokista. Neutraalin blokin merkitys haavoittuvien tuotteiden tuonnissa on myös hieman kasvanut.
Yhdysvallat, EU ja Kiina ovat ilmaisseet pyrkivänsä vähentämään riippuvuuksia muista maista. Syynä on epävarmuus erityisesti raaka-aineiden, materiaalien ja komponenttien saatavuudesta, kun geopoliittiset jännitteet kasvavat. Tämä puolestaan heijastuu suoraan yritysten tekemiin riskiarvioihin, investointeihin sekä pidemmällä aikavälillä myös kauppavirtoihin. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan suomalaiset yritykset ovat tehneet monia toimia, joilla ne ovat pyrkineet parantamaan hankintojensa ja arvoketjujensa toimintavarmuutta.
— Näyttää siltä, että kansainvälinen kauppa erityisesti samaan geopoliittiseen blokkiin kuuluvien maiden kanssa tulee keskipitkällä aikavälillä kasvamaan. Epävarmuutta aiheuttavat Yhdysvaltojen tullikorotukset, jotka osuvat niin läntiseen kuin muihinkin blokkeihin. Suomen kaltaiselle pienelle maalle onkin elintärkeää luoda ja ylläpitää kumppanuuksia monipuolisesti eri maiden kanssa, korostaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja, KTT Jyrki Ali-Yrkkö.
Valtioiden omilla toimilla yhä suurempi painoarvo
Viime vuosikymmenten aikana Suomen elinkeinopolitiikka on pitkälti pohjautunut markkinapuutteiden paikkaamiseen ja yleisten liiketoimintaedellytysten parantamiseen. Nyt toimintaympäristön muutosten myötä valikoivampi teollisuuspolitiikka tekee jälleen paluuta. Yleisestä elinkeinopolitiikasta poiketen teollisuuspolitiikassa julkinen sektori on se, joka tekee valintoja mitä toimialoja, yrityksiä ja teknologioita tuetaan. Teollisuuspolitiikkaan kuuluvat esimerkiksi suorat yritystuet ja veroedut sekä tullien tai tuontikiintiöiden määräytyminen tuotekohtaisesti.
Tutkijoiden mukaan geotalous sekoittuukin sujuvasti protektionismiin, jolloin puhtaasti taloudellisia politiikkatoimia, kuten yritystukia, on helppo perustella geopoliittisilla jännitteillä.
— Uhkakuva on, että kasvaneista yritystuista tulee uusi normaali. Kullekin maalle tulee paine tarjota tukia, koska muutkin niitä antavat. Kaikkien kokonaisedun kannalta olisi syytä luopua niistä tuista, joille ei enää ole perusteita – mutta yksittäisen maan on sitä kovin vaikea tehdä yksin, Etlan Ali-Yrkkö toteaa.
Teollisuuspolitiikan valintoihin voi sisältyä suuria riskejä
Teollisuuspolitiikassa tehdään valintoja, mihin aloihin, yrityksiin tai investointeihin politiikkatoimet kohdistetaan. Historia kuitenkin osoittaa, että osumatarkkuus ei ole ollut kovinkaan hyvä. Teollisuuspolitiikan valintojen mittakaava esimerkiksi vihreän siirtymän investointihankkeissa voi nousta pienelle maalle erittäin suureksi, muistuttaa Ali-Yrkkö. Tutkimuksessa suositellaankin elinkeinopolitiikan päätoimien kohdistamista edelleen yleistä liiketoimintaympäristöä parantaviin toimiin. Näin toimista hyötyvät kaikki alat ja yritykset tasapuolisesti.

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusela, Olli-Pekka – Kuusi, Tero – Maczulskij, Terhi – Pajarinen, Mika: ”Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä – Mitä tekee Suomi?”, (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2025:4)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



