Ruokajärjestelmää on vahvistettava huoltovarmuuden takaamiseksi

Maanviljelyn kestävyys on olennainen osa tulevaisuuden ruokajärjestelmää

“Maan kasvukunnosta huolehtiminen on keskeistä satotasojen turvaamiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi”, muistuttaa MULTA-hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Maanviljelyn kestävyyttä voidaan edistää julkisen ohjauksen lisäksi yritysvastuusääntelyn ja kestävästi tuotettujen tuotteiden kasvavan markkinakysynnän avulla. Taloudellisten analyysien perusteella hiilensidonnasta ja sen yhteydessä saavutettavista muista ympäristöhyödyistä olisi perusteltua maksaa korvaus viljelijöille.

Palkokasvien avulla voidaan parantaa sekä ympäristön että ihmisten terveyttä taloutta vaarantamatta

Palkokasvien biologisen typensidonnan hyödyntäminen viljelykierroissa on ympäristön kannalta kestävä keino korvata synteettisiä typpilannoitteita peltoviljelyssä. ”Samoin, jos suuri osa väestöstä korvaa osan punaisesta ja prosessoidusta lihasta palkokasveilla, sen avulla voidaan vähentää ympäristökuormaa, elintapasairauksia ja keventää terveydenhuollon kuormaa”, Leg4Life hankkeen johtaja, professori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta painottaa.

Jotta palkokasvien tuotanto ja kulutus voisivat lisääntyä, tarvitaan investointeja kotimaisten palkokasvien jatkojalostukseen elintarvikkeiksi. Kauppa tulee saada mukaan edistämään ruokavaliomuutosta ja joukkoruokailun tarjoajien osaamista tulee vahvistaa palkokasvipohjaisten ateriavaihtoehtojen lisäämiseksi. 

Tarvitaan oikeudenmukaista ruokapolitiikkaa

”Muutokset kestävän ja oikeudenmukaisen ruokajärjestelmän rakentamiseksi vahvistamiseksi vaativat tuekseen johdonmukaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa politiikkaa”, Reilu ruokamurros -hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.

Ruokajärjestelmän ilmastotoimissa on huomioitava alueelliset ja taloudelliset vaikutukset. Ilmastotoimia on kohdennettava tehokkaisiin ja viljelijöiden kannalta hyväksyttävimpiin kohteisiin ja keinoihin, kuten eteläisen Suomen turvepeltoihin ja tuotantokykynsä menettäneisiin peltoihin.

Myös eri väestöryhmät tarvitsevat erilaista tukea ruokavalion muuttamisessa. Kestävästi ja terveellisesti voi syödä edullisesti, mutta se vaatii suunnittelua ja uusia ruuanlaittotaitoja ihmisiltä. Kaljonen kertoo, että hankkeessa luotu Reiluustyökalu (www.reiluustyokalu.fi) auttaa tarkentamaan oikeudenmukaisuuden huomioimista ilmasto- ja ympäristötoimien suunnittelussa.

Strategisen tutkimuksen FOOD-ohjelma (2019–2025) on merkittävästi edistänyt ruokajärjestelmä- ja ruokapolitiikka-ajattelua, ja on strateginen tietokumppani hallituksen ohjelman mukaisessa Suomen ruokastrategian valmistelussa, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun.

”Valtioneuvoston vuoden 2019 päätös rahoittaa Strategisen tutkimuksen ohjelma ruoasta osoittautui ohjelmakaudelle sattuneiden (pandemia, sota) ja kaudella yhä pahentuneiden (ilmastonmuutos, luontokato) kriisien vuoksi ennakoituakin tärkeämmäksi”, sanoo FOOD-ohjelman johtaja, professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta.

Tervetuloa kuulemaan lisää tutkimustuloksia ruokajärjestelmän kestävyyttä ja huoltovarmuutta käsitteleviin tapahtumiin 26.5.2025

FOOD-ohjelman tulokset

Maanantaina 26.5. aamupäivällä olet tervetullut Strategisen tutkimuksen Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD) -tutkimusohjelman loppuseminaarin. Seminaarissa tarkastellaan kolmen tutkimushankkeen tuloksia ja niiden merkitystä suomalaisen ruokajärjestelemän kestävyysmurroksessa. Miten ruoan kestävyysmurros toteutetaan reilusti? Mikä erityinen rooli palkokasveilla on sekä maataloudessa että ravitsemuksessa? Miten viljellä hyviä satoja siten, että maan multavuus, hiilivarasto ja viljavuus samalla säilyvät? Tervetuloa kuulemaan uusimmista tutkimustuloksista ja niihin perustuvista politiikkasuosituksista.

Loppuseminaarin ohjelma.

Ruokapolitiikkafoorumi

Maanantai-iltapäivällä 26.5. olet tervetullut ruokapolitiikkafoorumiin, Food Policy Forum, jossa tarkastellaan ruokajärjestelmän kestävyyttä ja huoltovarmuutta eri Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Sekä Pohjoismaat että Baltian maat ovat NATOn jäseniä: ruokajärjestelmän kriisinkestävyys on yksi foorumin teemoista.

Alustajina ovat mm. hallitusohjelman mukaisen Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuuden ohjausryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Päivi Nerg, senior advisor Jonathan Eng Pohjoismaiden ministerineuvostosta, pääsihteeri Tõnis Tänav Viron alueiden ja maatalouden ministeriöistä sekä Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki, joka edustaa NATOn ruoka- ja maatalouskysymysten suunnitteluryhmää. Foorumin paneelin juontaa toimittaja Hanna Nikkanen.

Politiikkafoorumin järjestää Pohjoismaiden sekä Baltian maiden ruokajärjestelmätutkijoiden verkosto yhdessä FOOD-ohjelman kanssa. Tämä kansainvälinen foorumi järjestetään englanninkielisenä.

Politiikkafoorumin ohjelma.

Lisätietoja ja haastatteluista sopiminen

Median edustajilla on mahdollisuus haastatella FOOD-ohjelman ja sen tutkimuskonsortioiden johtajia, jotka tiivistävät tuloksensa loppuseminaarissa. Edustajia pyydetään ottamaan suoraan yhteyttä haastateltaviin alla.

Maanantain molemmat tapahtumat ovat maksuttomia. Ruokakeskustelu jatkuu myös kaksipäiväisellä tutkimuskonferenssilla 27.–28.5.2025. Kaikki tilaisuudet ovat median edustajille maksuttomia. Tutkimuskonferenssi on muille kuin median edustajille maksullinen.

Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää, FOOD-ohjelma

• FOOD-ohjelmajohtaja Juha Helenius, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 040 849 3025
• Ohjelman verkkosivut

Reilu ruokamurros: Eriarvoisuuksien tunnistaminen ja ratkaiseminen matkalla kestävään, terveelliseen ja ilmastoneutraaliin ruokajärjestelmään (Just food)

• Konsortion johtaja, tutkimusprofessori Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 252
• Konsortion kokoonpano: Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, E2 Tutkimus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Bernin yliopisto
• Hankkeen verkkosivut

Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)

• Konsortion johtaja, professori Anne-Maria Pajari, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 0294 158 203
• Konsortion kokoonpano: Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus
• Hankkeen verkkosivut 

Maanviljelyn monihyötyiset ratkaisut ilmastokestävään ruokajärjestelmään (MULTA)

• Konsortion johtaja, tutkimusprofessori, tieteellinen johtaja Jari Liski, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 040 748 5088
• Konsortion kokoonpano: Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Zürichin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Baltic Sea Action Group
• Hankkeen verkkosivut