Korkokatto ja positiivinen luottorekisteri eivät hillitse kuluttajien velkaantumista riittävästi

Suomen Pankin tuoreiden tilastojen mukaan uusien kulutusluottojen keskikorko laski joulukuussa 2024 6,04 % tasolle, kun vuotta aiemmin keskikorko oli vielä 7,5 %. Samalla kulutusluottojen kokonaiskanta nousi kuitenkin 17,8 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen ennätys. 

Tilastojen valossa näyttää siltä, että korkeakorkoinen pikalaina on muuttunut vuosien saatossa isoksi, jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen suuruiseksi kulutusluotoksi, jossa on jopa 20-vuoden laina-aika. Moni kuluttaja katsoo vain kuukausierää tai nimelliskorkoa, mutta ei huomioi lainan todellisia kokonaiskustannuksia. Tämän takia isot kulutusluotot kasvattavat velkakierteen riskiä jopa enemmän kuin aiemmat pikavipit.

Korkokatto rajoittaa kyllä nimelliskorkoja, mutta lainan kokonaiskulut voivat silti yllättää 

Vuonna 2025 kulutusluottojen korkokatto on 15 % lisättynä 4 % viitekorolla. Vaikka viitekorko nousisi, se voi olla enintään 20 %. Korkokatto on kaunis ajatus, mutta hillitseekö se todella lainojen todellisia kustannuksia? Lasketaan esimerkki, jos lainasummana on nykyinen maksimi 70.000 €, laina-aika on 8 vuotta ja kokonaiskorko on esim. 17 %.

Esimerkin mukaisessa tilanteessa kuluttaja maksaa takaisin yhteensä noin 117 000 euroa, josta korkojen osuus on lähes 47 000 euroa. Tämä osoittaa, miten suuret lainasummat ja pitkät laina-ajat voivat johtaa erittäin suuriin kokonaiskustannuksiin, vaikka lainan nimelliskorko pysyisi reilustikin korkokaton sisällä. 

Vertailun vuoksi suomalaisen kotitalouden keskimääräinen, noin 200 000 euron asuntolaina 20 vuoden takaisinmaksuajalla ja 2,5 prosentin korolla maksaisi kuukaudessa noin 1 060 euroa. Koko laina-ajalla takaisin maksettava summa olisi noin 254 000 euroa, josta korkojen osuus noin 54 000 euroa.

Käytännössä siis pienempi kulutusluotto voi maksaa lähes yhtä paljon korkoja kuin lähes kolminkertainen asuntolaina, vaikka laina-aika on huomattavasti lyhyempi. Tämä havainnollistaa, miksi kuluttajien tulisi arvioida erityisesti lainan korkoa ja kokonaiskustannuksia, eikä pelkkää lainasummaa tai kuukausierää.

Suuret lainasummat ja pitkät laina-ajat kasvattavat velkariskejä

Korkokatto ja positiivinen luottotietorekisteri ovat tärkeitä askeleita lainamarkkinoiden sääntelyssä, mutta ne eivät ole riittäviä estämään kotitalouksien velkaantumisen kasvua. Esimerkit osoittavat, että erityisesti suuret kulutusluotot ja pitkät laina-ajat voivat johtaa merkittäviin kokonaiskustannuksiin, jotka ovat jo yllättäneet monet velalliset.

Jotta velkaantuminen saataisiin kuriin, kuluttajien omaa harkintaa ja huolellisen lainavertailun merkitystä on yksinkertaisesti korostettava nykyistä enemmän jo peruskoulusta lähtien.