Opiskelijoiden masennusperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet huomattavasti enemmän kuin työssä olevien
Opiskelijoiden mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet selvästi vuodesta 2010. Eniten ovat lisääntyneet masennukseen perustuvat poissaolot, etenkin naisilla. Kuitenkin myös miespuolisilla opiskelijoilla kehitys eroaa selvästi työssä olevista.

Kelan korvaamat pitkät sairauspoissaolot mielialahäiriöiden perusteella ovat lisääntyneet aikuisikäisillä opiskelijoilla enemmän kuin missään työssä olevien ryhmällä vuosina 2010–2023, paljastaa Kelan tuore tutkimus. Masennus on mielialahäiriöistä selvästi yleisin.
– Opiskeluvaiheen paineet ovat kaikkiaan kasvaneet. Voi olla, että tämä näkyy lisääntyneinä masennusperusteisina poissaoloina, sanoo Kelan tutkija Riku Perhoniemi.
Mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot ylipäänsä ovat lisääntyneet kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Työssä olevilla kasvu on kuitenkin painottunut ahdistuneisuusperusteisiin poissaoloihin. Myös opiskelijoiden ahdistuneisuusperusteiset poissaolot ovat yleistyneet, mutta vähemmän kuin palkansaajilla.
Kela voi maksaa sairauspäivärahaa suhteellisen pitkistä, yli 10 arkipäivää kestävistä sairauspoissaoloista. Jos opiskelija on sairauden takia kyvytön opiskeluun, hänellä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan, samoin kuin työssä olevalla on oikeus etuuteen ollessaan työkyvytön.
Masennus yhä useammin perusteena sekä nais- että miesopiskelijoilla
Erityisesti naispuolisilla opiskelijoilla masennusperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet. Myös miehillä opiskelijat kuitenkin erottuvat työssä olevista, sillä miespuolisilla opiskelijoilla masennusperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet siinä, missä työssä olevien miesten kohdalla osuus on pysynyt jokseenkin tasaisena.
Vielä vuonna 2010 masennusperusteiset sairauspoissaolot olivat suunnilleen yhtä yleisiä opiskelijoilla ja ylemmillä toimihenkilöillä. Vuonna 2023 masennusperusteiset poissaolot olivat suhteellisesti selvästi yleisempiä opiskelijoilla kuin ylemmillä toimihenkilöillä, kun huomioitiin eroja iässä, siviilisäädyssä ja koulutustasossa.
– Kuten muissakin tutkimuksissa, tässä näkyy naispuolisilla opiskelijoilla suurempi kuormittuminen kuin miespuolisilla. Vaikka sukupuolieroihin on useita syitä, näkisin että naisiin kohdistuu eri elämänalueilta enemmän paineita, arvioi Perhoniemi.
Masennusoireilu voi heijastaa laajempia yhteiskunnallisia paineita
Tutkijat arvioivat, että kehitys liittyy opiskelun ja nuoruuden elämänvaiheen kuormittavuuteen. Nuorilta edellytetään aiempaa nopeampaa etenemistä opinnoissa, ja esimerkiksi tutkintojen tavoiteajat ovat lyhentyneet. Opintojen ja työn rajapinta on entistä tiiviimpi, eikä palautumiseen jää aina riittävästi aikaa.
– Poliittisilla toimilla on aikaistettu tutkintojen loppuun saattamista ja siirtymistä kokonaan työelämään. Ei ole kuitenkaan selvää, onnistuvatko toimet pidentämään työuria kokonaisuutena, kun huokoisuus samalla vähenee ja kuormitus lisääntyy, Perhoniemi sanoo.
Lisäksi ympäröivän maailman tapahtumat, kuten pandemia, sodat ja taloudellinen epävarmuus, ovat lisänneet nuorten ja opiskelijoiden kuormitusta ja ovat voineet lisätä näköalattomuutta.
– Viime aikoina on mielen asiantuntijoilta kuultu myös tärkeää puhetta mielenterveyden tai vaikeiden tunteiden itsereflektiosta. Kun elämme vahvasti niin sanottua psykologian aikaa, osalla vaikeiden tunteiden käsittely kääntyy häiriön pohtimiseen. Silloin saatetaan hakea sairauspoissaoloa herkemmin kuin ennen, pohtii Perhoniemi
Tietoisuus etuudesta ei ole itsestäänselvyys opiskelijoille
Sairauspäiväraha ei ole opiskelijoille yhtä tuttu etuus kuin työssäkäyville, ja sen käyttö voi vaihdella. Tietoisuus mahdollisuudesta saada etuutta opiskelukyvyn heikentyessä voi silti olla tärkeä osa opiskelijoiden tukemista.
Pitkä sairauspoissaolo sairauspäivärahalla säästää opiskelukyvyttömän opiskelijan opintotukikuukausia ja voi pidentää oikeutta tutkinnon suorittamiseen.
– Ei ole selvää, kuinka moni opiskelija edes tietää sairauspäivärahan mahdollisuudesta. Kun opintotukikuukausien määrä ja tutkinnon suorittamisaika ovat rajallisia, sairauspäivärahaa kannattaa kyllä hakea, jos on opiskelukyvytön. Osaltaan masennusperusteisten pitkien sairauspoissaolojen kasvu nousu voi toki heijastaa opiskelijoiden lisääntynyttä tietoisuutta tästä, Perhoniemi toteaa.
Lisätietoa
Alkuperäinen julkaisu: Perhoniemi, R., Blomgren, J. Long-term sickness absences based on mental disorders by socioeconomic group – trends of prevalence in Finland 2010–2023. BMC Public Health 25, 1277 (2025). DOI: 10.1186/s12889-025-22431-x
Yhteyshenkilöt
Riku PerhoniemitutkijaKela
Puh:020 634 2156riku.perhoniemi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Den sociala tryggheten förändras, utmanar och styr FPA:s verksamhet21.5.2025 06:15:00 EEST | Pressmeddelande
Av FPA:s verksamhetsberättelse och bokslut för 2024 framgår hur de förändringar i den sociala tryggheten som ingår i regeringsprogrammet och FPA:s produktivitetsprogram visar sig i verksamheten. År 2024 betalade FPA ut cirka 17,3 miljarder euro i förmåner.
Muuttuva sosiaaliturva haastaa ja ohjaa Kelan toimintaa21.5.2025 06:15:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan vuoden 2024 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä selviää, miten hallitusohjelmaan kirjatut sosiaaliturvan muutokset ja Kelan tuottavuusohjelma näkyivät toiminnassa. Kela maksoi vuonna 2024 etuuksia 17,3 miljardia euroa.
Familjeledighetsreformen ökade pappors användning av föräldraledighet – men flexibiliteten utnyttjas fortfarande i liten utsträckning20.5.2025 09:45:00 EEST | Pressmeddelande
Pappor till barn födda efter föräldraledighetsreformen har tagit ut en nästan dubbelt så stor andel av föräldrapenningsdagarna som pappor till barn födda före reformen. De flesta pappor tar ut ledigheten också vid andra tidpunkter än samtidigt med barnets mamma. Endast få föräldrar använder deltidsledighet eller delar upp ledigheten i flera korta perioder.
Perhevapaauudistus lisäsi isien vanhempainvapaiden käyttöä – uusia joustomahdollisuuksia kuitenkin käytetään vain vähän20.5.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Perhevapaauudistuksen jälkeen syntyneiden lasten isät käyttivät lähes kaksinkertaisen osuuden vanhempainrahapäivistä verrattuna ennen uudistusta syntyneiden lasten isiin. Valtaosa isistä käyttää vapaita muutenkin kuin yhdessä äidin kanssa. Vain harva vanhempi käyttää osa-aikaista vanhempainvapaata tai jakaa vapaan useisiin lyhyisiin jaksoihin.
Öppettiderna för läkarlinjen ändras 2.6.202520.5.2025 09:27:23 EEST | Pressmeddelande
Öppettiderna för FPA:s läkarlinje ändras i början av juni. I fortsättningen betjänar läkarlinjen tisdag till torsdag kl. 12‒15.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme