Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet
22.5.2025 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.5.2025
Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa tarkasteltiin etätyön ja lähityön vaikutuksia asiantuntijoiden työhyvinvointiin vuosina 2019–2023. Tutkimuksen perusteella isossa kuvassa hybridityö toimii ja se on jo täysin vakiintunutta.
– Tämän päivän asiantuntijatyöstä osa tapahtuu etänä, osa on lähityötä ja hommaa pitää johtaa. Välineitä johtamiseen, yhteisöllisyyden tukemiseen ja työtilojen kehittämiseen on jo entuudestaan paljon. Niitä pitää edelleen käyttää aktiivisesti, summaa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
– Tässä tutkimushankkeessa pääsimme tarkastelemaan työhyvinvointia viikkotasolla ja hyödyntämään viiden eri työnantajan laajaa rekisteriaineistoa, hän taustoittaa.
Etätyöhön jumittuneet pitää tunnistaa ja heitä pitää tukea
Hybridityö ei ole uhka työelämälle tai työhyvinvoinnille. Tulosten mukaan on kuitenkin olemassa yksittäisiä etätyöhön jumittuneita henkilöitä, jotka eivät itse ole aktiivisia ja jotka voivat unohtua työyhteisöltä. Tästä työntekijäjoukosta pitäisi olla huolissaan.
– Nämä etätyöhön kadonneet meidän pitää tunnistaa. Heille pitää tarjota tukea ja väylä olla yhteydessä työyhteisöön. Näen riskinä, että heille voi syntyä tai olla jo haasteita työstä suoriutumissa tai jaksamisessa, erilaisia oireita tai jopa elämänhallinnan vaikeuksia. Jatkuessaan nämä voivat johtaa pitkiinkin sairauspoissaoloihin, mitkä ovat työpaikalle kalliita ratkaisuja, sanoo Annina Ropponen.
Tutkimusryhmä suosittelee, että osana esihenkilötyötä on tunnistettava ne yksittäiset työntekijät, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön syistä, joihin he tarvitsevat tukea. Näillä työntekijöillä voi myös olla suurentunut riski mielenterveyden kuormittumisesta tai oireista. Esihenkilöiden tulee huolehtia, että he ovat säännöllisesti yhteydessä kaikkiin työntekijöihinsä ja tapaavat työntekijöitä myös kasvokkain. Esihenkilötyössä voidaan hyödyntää yleisiä johtamisen työkaluja, jotka kannustavat työntekijää osallistumaan ja osaksi työyhteisöä.
Etätyö ei näy sairauspoissaoloissa
Tutkimuksen mukaan etätyöpäivien määrä ei ollut yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin. Tämä viittaa siihen, että tiettyjen etätyöpäivien määrän suositteleminen ei ole tarpeen ainakaan sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
– Tulos on kannustava. Olemme koronapandemiasta oppineet, että töihin ei mennä oireisena tai sairaana. Tämä voi olla merkittävä oppi myös tulevissa epidemiatilanteissa. Asiantuntijatyössä jokaisen on kuitenkin itse osattava arvioida, onko työkykyinen. Etätyössäkin on oikeus jäädä sairaana pois eli etätyö ei saa olla paikka, jossa töitä tehdään sairaana huomauttaa Annina Ropponen.
Tutkimusryhmä suosittelee, että työpaikoilla kiinnitetään huomiota ohjeistuksiin ja työkulttuuriin siltä osin, että myös etätyössä on oikeus sairauspoissaoloihin eli sairastamiseen ja toipumiseen.
Huomiota työskentelyolosuhteisiin
Työpaikoilla on tärkeää jatkaa huomion kiinnittämistä sekä etätyön että toimitilojen työskentelyolosuhteisiin. Toimitiloissa tulisi panostaa työrauhaa tarjoaviin tilaratkaisuihin, jotka tukevat keskittymistä ja tuottavuutta.
Tutkimusryhmä suosittelee, että toimitiloja kehitettäessä työpaikoilla arvioidaan monipuolisesti lähityön merkitystä omassa organisaatiossa ja siinä tarvittavia työtiloja. Arvioinnissa on huomioitava myös etä- ja lähityöprofiililtaan erilaiset työntekijät. Työtilojen tiivistämisessä tulee ennakoida rauhallisten työtilojen tarve esimerkiksi etäkokouksia varten häiriöiden välttämiseksi.
Lue lisää tutkimuksesta
- Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa tarkasteltiin etätyön ja lähityön vaikutuksia asiantuntijoiden työhyvinvointiin vuosina 2019–2023.
- Tutkimuksen pohjana oli laaja aineisto, joka koostui viiden eri työnantajan rekisteritiedoista ja eri ajankohtina toteutetuista kyselyistä.
- Tutustu tutkimukseen: Työhyvinvointi etä- ja läsnätyössä ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa (Julkari.fi)
- Tutkimushankkeen esittely: Työn tekemisen muutos koronapandemian jälkeen – tutkimushanke etä- ja läsnätyöstä tietotyössä Suomessa | Työterveyslaitos
Lisätiedot
- Annina Ropponen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, annina.ropponen@ttl.fi, +358304742012
- Annu Haapakangas, johtava tutkija, Työterveyslaitos, annu.haapakangas@ttl.fi, +358304747521
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme