Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet
22.5.2025 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.5.2025
Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa tarkasteltiin etätyön ja lähityön vaikutuksia asiantuntijoiden työhyvinvointiin vuosina 2019–2023. Tutkimuksen perusteella isossa kuvassa hybridityö toimii ja se on jo täysin vakiintunutta.
– Tämän päivän asiantuntijatyöstä osa tapahtuu etänä, osa on lähityötä ja hommaa pitää johtaa. Välineitä johtamiseen, yhteisöllisyyden tukemiseen ja työtilojen kehittämiseen on jo entuudestaan paljon. Niitä pitää edelleen käyttää aktiivisesti, summaa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
– Tässä tutkimushankkeessa pääsimme tarkastelemaan työhyvinvointia viikkotasolla ja hyödyntämään viiden eri työnantajan laajaa rekisteriaineistoa, hän taustoittaa.
Etätyöhön jumittuneet pitää tunnistaa ja heitä pitää tukea
Hybridityö ei ole uhka työelämälle tai työhyvinvoinnille. Tulosten mukaan on kuitenkin olemassa yksittäisiä etätyöhön jumittuneita henkilöitä, jotka eivät itse ole aktiivisia ja jotka voivat unohtua työyhteisöltä. Tästä työntekijäjoukosta pitäisi olla huolissaan.
– Nämä etätyöhön kadonneet meidän pitää tunnistaa. Heille pitää tarjota tukea ja väylä olla yhteydessä työyhteisöön. Näen riskinä, että heille voi syntyä tai olla jo haasteita työstä suoriutumissa tai jaksamisessa, erilaisia oireita tai jopa elämänhallinnan vaikeuksia. Jatkuessaan nämä voivat johtaa pitkiinkin sairauspoissaoloihin, mitkä ovat työpaikalle kalliita ratkaisuja, sanoo Annina Ropponen.
Tutkimusryhmä suosittelee, että osana esihenkilötyötä on tunnistettava ne yksittäiset työntekijät, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön syistä, joihin he tarvitsevat tukea. Näillä työntekijöillä voi myös olla suurentunut riski mielenterveyden kuormittumisesta tai oireista. Esihenkilöiden tulee huolehtia, että he ovat säännöllisesti yhteydessä kaikkiin työntekijöihinsä ja tapaavat työntekijöitä myös kasvokkain. Esihenkilötyössä voidaan hyödyntää yleisiä johtamisen työkaluja, jotka kannustavat työntekijää osallistumaan ja osaksi työyhteisöä.
Etätyö ei näy sairauspoissaoloissa
Tutkimuksen mukaan etätyöpäivien määrä ei ollut yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin. Tämä viittaa siihen, että tiettyjen etätyöpäivien määrän suositteleminen ei ole tarpeen ainakaan sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
– Tulos on kannustava. Olemme koronapandemiasta oppineet, että töihin ei mennä oireisena tai sairaana. Tämä voi olla merkittävä oppi myös tulevissa epidemiatilanteissa. Asiantuntijatyössä jokaisen on kuitenkin itse osattava arvioida, onko työkykyinen. Etätyössäkin on oikeus jäädä sairaana pois eli etätyö ei saa olla paikka, jossa töitä tehdään sairaana huomauttaa Annina Ropponen.
Tutkimusryhmä suosittelee, että työpaikoilla kiinnitetään huomiota ohjeistuksiin ja työkulttuuriin siltä osin, että myös etätyössä on oikeus sairauspoissaoloihin eli sairastamiseen ja toipumiseen.
Huomiota työskentelyolosuhteisiin
Työpaikoilla on tärkeää jatkaa huomion kiinnittämistä sekä etätyön että toimitilojen työskentelyolosuhteisiin. Toimitiloissa tulisi panostaa työrauhaa tarjoaviin tilaratkaisuihin, jotka tukevat keskittymistä ja tuottavuutta.
Tutkimusryhmä suosittelee, että toimitiloja kehitettäessä työpaikoilla arvioidaan monipuolisesti lähityön merkitystä omassa organisaatiossa ja siinä tarvittavia työtiloja. Arvioinnissa on huomioitava myös etä- ja lähityöprofiililtaan erilaiset työntekijät. Työtilojen tiivistämisessä tulee ennakoida rauhallisten työtilojen tarve esimerkiksi etäkokouksia varten häiriöiden välttämiseksi.
Lue lisää tutkimuksesta
- Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa tarkasteltiin etätyön ja lähityön vaikutuksia asiantuntijoiden työhyvinvointiin vuosina 2019–2023.
- Tutkimuksen pohjana oli laaja aineisto, joka koostui viiden eri työnantajan rekisteritiedoista ja eri ajankohtina toteutetuista kyselyistä.
- Tutustu tutkimukseen: Työhyvinvointi etä- ja läsnätyössä ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa (Julkari.fi)
- Tutkimushankkeen esittely: Työn tekemisen muutos koronapandemian jälkeen – tutkimushanke etä- ja läsnätyöstä tietotyössä Suomessa | Työterveyslaitos
Lisätiedot
- Annina Ropponen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, annina.ropponen@ttl.fi, +358304742012
- Annu Haapakangas, johtava tutkija, Työterveyslaitos, annu.haapakangas@ttl.fi, +358304747521
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
KUTSU MEDIALLE: Työterveyslaitoksen mediaviestintä esittelee kesän 2026 osaavat asiantuntijat ja kuumat aiheet Teamsin välityksellä ti 16.6. klo 15–15.4529.5.2026 10:09:15 EEST | Kutsu
Työelämä puhuttaa kesälläkin – mutta mistä ammentaa aiheita ja kuinka tavoittaa lomakaudellakin sopivat kommentoijat? Ilmoittaudu mukaan tai vinkkaa vaikkapa mediasi kesätoimittajille tai freelancereille Kesäinfosta!
DEMO Talks 2.6.: Miksi Suomesta lähdetään ja miksi Suomeen palataan?28.5.2026 09:17:52 EEST | Kutsu
Tervetuloa DEMOGRAPHY Talks -webinaariin 2.6. klo 14 - 15. Webinaarissa tarkastellaan niitä pelkoja, toiveita ja yhteiskunnallisia oloja, jotka muokkaavat muuttopäätöksiä eri aikakausina. Ketkä lopulta ovat tervetulleita ja millä ehdoilla? Äänessä ovat tutkijat Seija Jalagin Oulun yliopistosta ja Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
Undersökning: Social- och hälsovårdsföretag visar samma oro för arbetshälsan som välfärdsområden26.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets undersökning ger för första gången jämförbara data om arbetshälsan i privata social- och hälsovårdsföretag. Enligt resultaten är skillnaderna mellan den privata och den offentliga sektorn till många delar små. Särskilt oroande är återhämtningen: 40 procent av respondenterna återhämtade sig bra.
Tutkimus: Sote-yritysten työhyvinvoinnissa näkyy samoja huolia kuin hyvinvointialueilla26.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimus antaa ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnista. Tulosten mukaan yksityisen ja julkisen sektorin erot ovat monin osin pieniä. Huolta herättää erityisesti jaksaminen: hyvin palautuneita oli 40 prosenttia vastaajista.
Study: Social welfare and healthcare companies face similar well-being at work concerns as wellbeing services counties26.5.2026 06:00:00 EEST | Press release
A study by the Finnish Institute of Occupational Health is the first to provide comparable data on the well-being at work in private social welfare and healthcare companies. The results show small differences between the private and public sectors. Recovery is a key concern: 40 per cent of respondents reported recovering well.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme