Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.5.2025
Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa tarkasteltiin etätyön ja lähityön vaikutuksia asiantuntijoiden työhyvinvointiin vuosina 2019–2023. Tutkimuksen perusteella isossa kuvassa hybridityö toimii ja se on jo täysin vakiintunutta.
– Tämän päivän asiantuntijatyöstä osa tapahtuu etänä, osa on lähityötä ja hommaa pitää johtaa. Välineitä johtamiseen, yhteisöllisyyden tukemiseen ja työtilojen kehittämiseen on jo entuudestaan paljon. Niitä pitää edelleen käyttää aktiivisesti, summaa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
– Tässä tutkimushankkeessa pääsimme tarkastelemaan työhyvinvointia viikkotasolla ja hyödyntämään viiden eri työnantajan laajaa rekisteriaineistoa, hän taustoittaa.
Etätyöhön jumittuneet pitää tunnistaa ja heitä pitää tukea
Hybridityö ei ole uhka työelämälle tai työhyvinvoinnille. Tulosten mukaan on kuitenkin olemassa yksittäisiä etätyöhön jumittuneita henkilöitä, jotka eivät itse ole aktiivisia ja jotka voivat unohtua työyhteisöltä. Tästä työntekijäjoukosta pitäisi olla huolissaan.
– Nämä etätyöhön kadonneet meidän pitää tunnistaa. Heille pitää tarjota tukea ja väylä olla yhteydessä työyhteisöön. Näen riskinä, että heille voi syntyä tai olla jo haasteita työstä suoriutumissa tai jaksamisessa, erilaisia oireita tai jopa elämänhallinnan vaikeuksia. Jatkuessaan nämä voivat johtaa pitkiinkin sairauspoissaoloihin, mitkä ovat työpaikalle kalliita ratkaisuja, sanoo Annina Ropponen.
Tutkimusryhmä suosittelee, että osana esihenkilötyötä on tunnistettava ne yksittäiset työntekijät, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön syistä, joihin he tarvitsevat tukea. Näillä työntekijöillä voi myös olla suurentunut riski mielenterveyden kuormittumisesta tai oireista. Esihenkilöiden tulee huolehtia, että he ovat säännöllisesti yhteydessä kaikkiin työntekijöihinsä ja tapaavat työntekijöitä myös kasvokkain. Esihenkilötyössä voidaan hyödyntää yleisiä johtamisen työkaluja, jotka kannustavat työntekijää osallistumaan ja osaksi työyhteisöä.
Etätyö ei näy sairauspoissaoloissa
Tutkimuksen mukaan etätyöpäivien määrä ei ollut yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin. Tämä viittaa siihen, että tiettyjen etätyöpäivien määrän suositteleminen ei ole tarpeen ainakaan sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
– Tulos on kannustava. Olemme koronapandemiasta oppineet, että töihin ei mennä oireisena tai sairaana. Tämä voi olla merkittävä oppi myös tulevissa epidemiatilanteissa. Asiantuntijatyössä jokaisen on kuitenkin itse osattava arvioida, onko työkykyinen. Etätyössäkin on oikeus jäädä sairaana pois eli etätyö ei saa olla paikka, jossa töitä tehdään sairaana huomauttaa Annina Ropponen.
Tutkimusryhmä suosittelee, että työpaikoilla kiinnitetään huomiota ohjeistuksiin ja työkulttuuriin siltä osin, että myös etätyössä on oikeus sairauspoissaoloihin eli sairastamiseen ja toipumiseen.
Huomiota työskentelyolosuhteisiin
Työpaikoilla on tärkeää jatkaa huomion kiinnittämistä sekä etätyön että toimitilojen työskentelyolosuhteisiin. Toimitiloissa tulisi panostaa työrauhaa tarjoaviin tilaratkaisuihin, jotka tukevat keskittymistä ja tuottavuutta.
Tutkimusryhmä suosittelee, että toimitiloja kehitettäessä työpaikoilla arvioidaan monipuolisesti lähityön merkitystä omassa organisaatiossa ja siinä tarvittavia työtiloja. Arvioinnissa on huomioitava myös etä- ja lähityöprofiililtaan erilaiset työntekijät. Työtilojen tiivistämisessä tulee ennakoida rauhallisten työtilojen tarve esimerkiksi etäkokouksia varten häiriöiden välttämiseksi.
Lue lisää tutkimuksesta
- Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa tarkasteltiin etätyön ja lähityön vaikutuksia asiantuntijoiden työhyvinvointiin vuosina 2019–2023.
- Tutkimuksen pohjana oli laaja aineisto, joka koostui viiden eri työnantajan rekisteritiedoista ja eri ajankohtina toteutetuista kyselyistä.
- Tutustu tutkimukseen: Työhyvinvointi etä- ja läsnätyössä ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa (Julkari.fi)
- Tutkimushankkeen esittely: Työn tekemisen muutos koronapandemian jälkeen – tutkimushanke etä- ja läsnätyöstä tietotyössä Suomessa | Työterveyslaitos
Lisätiedot
- Annina Ropponen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, annina.ropponen@ttl.fi, +358304742012
- Annu Haapakangas, johtava tutkija, Työterveyslaitos, annu.haapakangas@ttl.fi, +358304747521
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Närvårdare och sjukskötare arbetar huvudsakligen redan inom social- och hälsovårdsbranschen – extra reserver kan finnas bland branschbytare och pensionärer21.5.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Sysselsättningsgraden bland närvårdare och sjukskötare är hög och över 90 procent av de utexaminerade börjar arbeta inom social- och hälsovårdsbranschen. Arbetslösa vårdare kan inte rädda den framtida bristen på arbetskraft inom social- och hälsovårdsbranschen. Den största outnyttjade arbetskraftsresursen finns bland dem som sökt sig till andra branscher. En liten räddning är också pensionärer, vars sysselsättning har blivit allt vanligare. Enligt en ny utredning är det viktigaste med tanke på bristen på arbetskraft emellertid att behålla de arbetstagare som redan finns i branschen. Högklassig introduktion, stöd för arbetsförmågan, möjligheter till anpassning av arbetet och branschens uppskattning uppmuntrar till att stanna kvar i branschen – och även att återvända till den.
Lähi- ja sairaanhoitajat pääosin jo töissä sote-alalla – lisäreserviä voi löytyä alanvaihtajista ja eläkeläisistä21.5.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea ja yli 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu sote-alan töihin. Työttömistä hoitajista ei löydy pelastusta sote-alan tulevaan työvoimapulaan. Suurin käyttämätön työvoimaresurssi löytyy muille toimialoille hakeutuneista. Pientä pelastusta löytyy myös eläkkeellä olevista, joiden työssäkäynti on yleistynyt. Tuoreen selvityksen mukaan keskeisintä työvoimapulan kannalta on kuitenkin pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä. Alalla pysymiseen – ja myös sinne palaamiseen – kannustaa laadukas perehdytys, työkyvyn tuki, työn muokkausmahdollisuudet ja alan arvostus.
Most registered nurses and practical nurses are already working in the social and health care sector — career changers and pensioners are a possible extra reserve21.5.2025 10:30:00 EEST | Press release
The employment rate of registered nurses and practical nurses is high, with more than 90 per cent of graduates finding work in the social welfare and health care sector. Unemployed nurses cannot be relied on to respond to the future labour shortage in the sector. People who have sought employment in other sectors represent the most significant resource of unutilised workforce. Some relief can also be provided by pensioners for whom working is increasingly common. However, a new study shows that retaining the employees already in the sector is the most important factor in responding to the labour shortage. Factors that encourage staying in the sector — and returning to it — include high-quality orientation, work ability support, work adaptation opportunities and appreciation of the sector.
Arbetshälsoinstitutet uppmanar arbetsplatserna att utveckla resiliensen för att öka den övergripande säkerheten20.5.2025 15:30:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutet uppmanar alla arbetsplatser i Finland att delta i det gemensamma resiliensarbetet. Behovet av resiliens ökar för att säkerställa både företagens och hela landets funktionsförmåga. Utvecklingen av resiliens på arbetsplatserna förbättrar samtidigt den sociala beredskapen.
Työterveyslaitos kutsuu työpaikkoja kehittämään resilienssiä kokonaisturvallisuuden lisäämiseksi20.5.2025 15:30:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitos kutsuu kaikki Suomen työpaikat osallistumaan yhteiseen resilienssityöhön. Resilienssin tarve kasvaa niin yritysten kuin koko maan toimintakyvyn varmistamisessa. Resilienssin kehittäminen työpaikoilla parantaa samalla yhteiskunnallista varautumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme