Kansainvälinen tutkimus ehdottaa lippulaivalajien käsitteen laajentamista monipuolisemmiksi lippulaivakohteiksi luonnonsuojelun edistämiseksi
Luonnonsuojelun symboleista puhuttaessa mieleen tulevat yleensä tietyt tunnetut lajit, kuten pandat, tiikerit, norsut, jääkarhut tai delfiinit. Tällaisia lippulaivalajeja käytetäänkin laajasti suojelukampanjoissa herättämään yleisön kiinnostusta ja saamaan tukea luonnonsuojelulle. Kansainvälisen tutkijaryhmän tuoreessa tutkimuksessa kuitenkin ehdotetaan, että lippulaivan käsitettä tulisi laajentaa yksittäisistä symbolilajeista monipuolisempiin lippulaivaluokkiin.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa kansainvälinen tutkimusryhmä esittelee uuden käsitteen ’lippulaivakohde’ (flagship entity), jolla tarkoitetaan kaikkea sellaista, mikä voi toimia symbolina ja innostaa ihmisiä välittämään luonnosta.
– Vaikka lippulaivakohde voi toki olla eläin, se voi olla myös metsä, koralliriutta, julkkisyksilö, kuten Lonesome George -kilpikonna, tai jopa näyttävä luonnontapahtuma, kuten runsas kukkien kukinta, päiväkorentojen ilmaantuminen joesta tai monarkkiperhosten vaellus. Tärkeintä on, että se auttaa ihmisiä kiinnittymään tunnetasolla suojelutavoitteeseen, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Ivan Jarić Paris-Saclayn yliopistosta Ranskasta ja Tšekin tiedeakatemiasta.
Tutkimus tarjoaa myös strategisen suunnitelman, jonka avulla voidaan tehokkaasti valita ja hyödyntää oikeanlaista lippulaivakokohdetta kullekin yleisölle ja suojelutavoitteelle.
– Haluamme rohkaista luonnonsuojelijoita suunnittelemaan kampanjansa markkinoijien tavoin ja valitsemaan lippulaivansa sen perusteella, mikä vastaa yleisön mieltymyksiä ja kulttuuria arvoja. Kaikkein vaikuttavimmat suojelun lippulaivat eivät välttämättä ole aina suurimpia, värikkäimpiä tai tunnetuimpia eläimiä. Tärkeämpää on se, miten hyvin ne puhuttelevat tiettyä yleisöä, sanoo Oxfordin yliopiston Diogo Veríssimo, yksi tutkimuksen kirjoittajista.

Yksi tutkimuksen keskeisistä suosituksista on, että lippulaivakohteen valintaa ei tulisi perustaa ennakkokäsityksiin siitä, millaisten lippulaivojen pitäisi toimia, vaan niiden valinnan tulisi vastata tietyn yleisön erityispiirteitä.
– Luonnonsuojelijoiden tulisi suunnitella hyvissä ajoin, miten he aikovat hyödyntää lippulaivakohteita, ja harkita tarkkaan, mikä kohde parhaiten yhdistää ihmiset luontoon ja edistää biodiversiteetin suojelua, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Turun yliopiston apulaisprofessori Ricardo Correia.
Huolellinen harkinta on myös tärkeää, jotta vältetään mahdolliset tahattomat haitalliset seuraukset.
– Ei-toivottuja tahattomia seurauksia voivat olla esimerkiksi luontokohteen kestämätön hyödyntäminen, villieläinkauppa tai liiallinen matkailu ja häiriö, joita voi aiheutua lippulaivan saamasta julkisuudesta ja kasvaneesta suosiosta, Correia lisää.
On myös arvioitava, johtaako valittu lippulaiva todellisiin vaikutuksiin.
– Kun biodiversiteetin köyhtyminen uhkaa ekosysteemejä kaikkialla maailmassa, on tärkeää pohtia, miten innostamme yleisöä tukemaan suojelua. Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, mikä todella tekee suojelukampanjasta tehokkaan, huomioiden myös esimerkiksi yleisön alitajuiset mieltymykset ja taloudelliset vaikutukset, ehdottaa Sarah Crowley Exeterin yliopistosta.
Tutkimus on julkaistu Biological Conservation -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ricardo CorreiaApulaisprofessoriTurun yliopisto, biodiversiteettiyksikkö
raheco@utu.fiMediapalveluarkisin klo 9-15
Puh:+35850 567 7197viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Kansainvälinen tiedepalkinto Turun yliopiston tutkijalle sydäninfarktidiagnostiikkaa kehittävästä tutkimuksesta21.5.2025 10:02:10 EEST | Tiedote
Euroopan kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen alan kattojärjestö myönsi Turun yliopiston bioteknologian laitoksella työskentelevälle väitöskirjatutkija Selma Saloselle EFLM Cardiac Marker Award -tiedepalkinnon. Tunnustus myönnettiin viime vuonna julkaistusta tutkimusartikkelista, jossa kehitettiin uudenlainen laboratoriotesti sydäninfarktidiagnostiikkaan.
Tuore suomalaistutkimus laajentaa amerikkalaista transkeskustelua eurooppalaiseen kontekstiin21.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
FM Valo Vähäpassi tutki väitöskirjassaan sosiaalisen median tunnepitoista viestintää transihmisistä ja sitä, miten heidät liitetään kuviteltuun väkivallan uhkaan.
Beksmarilimabi-lääkkeestä hyötyvät potilaat voidaan tunnistaa, syövän täsmähoito on yhä lähempänä20.5.2025 12:03:30 EEST | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat ovat ottaneet askeleen kohti yksilöllisempiä ja tehokkaampia syöpähoitoja. Uudessa tutkimuksessa selvisi, missä oloissa vasta-ainelääke beksmarilimabi voi aktivoida elimistön oman puolustusjärjestelmän syöpää vastaan ja kuinka voidaan tunnistaa potilaat, jotka hyötyvät lääkkeestä.
Tutkijat kehittävät uutta menetelmää kestävään maatalouteen lähes 3 miljoonan euron EU-rahoitteisessa hankkeessa16.5.2025 09:47:17 EEST | Tiedote
Kansainvälisessä projektissa tutkijat valmistelevat uraauurtavaa reaaliaikaista kenttäkuvantamista, jonka avulla voidaan tarkkailla, miten viljelykasvit reagoivat lannoitteisiin. Tavoitteena on luoda kestävään maatalouteen merkittäviä parannuksia Euroopassa ja globaalisti.
Tuulivoimaloiden lapoihin törmää 4–6 merikotkaemoa vuosittain – tutkijat suosittelevat törmäyksiä vähentävien tekniikoiden käyttöä15.5.2025 10:29:36 EEST | Tiedote
Kaartelevana petolintuna merikotka on altis törmäämään tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Turun yliopiston tutkijat selvittivät tuulivoimaloiden lähelle pesimään asettuneiden merikotkien hengissä säilymistä. Tutkimuksen mukaan 2020-luvun alun voimalamäärällä voidaan arvioida tapahtuvan 4–6 aikuisten pesimäikäisten lintujen kuolemaa vuosittain.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme