Tutkijat selvittivät peruskoulun datafikaation tulevaisuutta – korvaako kone opettajan?

Peruskouluissa datafikaatio, eli koulun toiminnoista ja oppilaista tuotettavan datan hyödyntäminen, tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Jyväskylän yliopiston opettajakoulutuslaitoksen tutkijat Lauri Palsa, Janne Fagerlund ja Pekka Mertala haastattelivat 25 eri aloilla opetuksen ja teknologian parissa työskentelevää asiantuntijaa selvittääkseen, millaisena he näkevät peruskoulun datafikaation tulevaisuuden.

– Se millaisena kuvittelemme tulevaisuuden, vaikuttaa päätöksiin, joita teemme tässä ajassa. On siis tärkeä tehdä näkyväksi, että millaisia ajatuksia tulevaisuudesta eri tahoilla on, Lauri Palsa perustelee. 

Visioita koulutuksen digitalisaation tulevaisuuteen

Asiantuntijat esittivät monia erilaisia näkemyksiä koulutuksen datafikaation tulevaisuudesta.  Teknologian toivottiin muun muassa helpottavan opettajan työtä automatisoimalla rutiinitehtäviä, kuten arviointia, sekä tehostamalla oppilaiden oppimista. Teknologia-avusteinen opetus voisi siis vapauttaa opettajien aikaa esimerkiksi opettaja–oppilas-vuorovaikutukselle.

Samanaikaisesti asiantuntijoita arvelutti teknologian tuoma muutos opettajan rooliin sekä teknologian toimivuuden varmistamiseen vaadittu työaika. Jäisikö opettajan vastuulle opettamisen sijaan kehittää konetta, jotta teknologia-avusteisesta opetuksesta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty irti?

Myönteisenä nähtiin myös dataperustaisuuden tarjoamat mahdollisuudet koulutuksen yhdenmukaistamisessa. Dataperustainen lähestymistapa voisi edistää koulutuksen tasalaatuisuutta ja koulutuspäätösten läpinäkyvyyttä eri kuntien ja koulujen välillä.

Sopiiko datafikaatio suomalaiseen kulttuuriin?

Vaikka tulevaisuuskuvat olivat lähtökohtaisesti myönteisiä, ei niitä esitetty täysin ongelmattomina. Lisääntyvän läpinäkyvyyden pelättiin esimerkiksi lisäävän seurantaa ja valvontaa. Tämä nähtiin olevan ristiriidassa suomalaisella koulutukselle ominaisen luottamuksen kulttuurin kanssa.

Oppimisen tehostamisen pelättiin puolestaan lisäävän oppilaiden kuormitusta tai painottavan opetusta helposti mitattaviin asioihin.

– Teknologialla voi olla odottamattomiakin vaikutuksia ympäröiviin olosuhteisiin. Jossain tapauksissa teknologialle asetetut toiveet voivat olla ristiriidassa suomalaisen koulutuksen erityispiirteiden kanssa, Palsa selventää.

Tulevaisuuskuvitelmat auttavat huomioimaan Suomen koulutusjärjestelmän erityispiirteet

Koulutuksen tulevaisuutta pohditaan tällä hetkellä ahkerasti niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kysymys tulevaisuudesta ei ole neutraali, vaan siihen liittyy aina valintoja ja painotuksia.

Tutkijat toivovat tutkimustulosten tukevan koulutusta koskevaa päätöksentekoa, mutta antamaan keinoja myös teknologian kehittämiseen. Kun datateknologioiden mahdollisuudet sekä niiden tarkoituksettomatkin vaikutukset tunnistetaan, pystytään tekemään perustellumpia ja sosiaalisesti kestävämpiä päätöksiä.

– Mitä tietoisemmin pystymme tasapainoilemaan teknologian mahdollisuuksien ja siihen liittyvien seurausten kanssa, sitä paremmin suomalaiseen koulutukseen sopivia valintoja pystymme tekemään, Palsa summaa.

“Exploring the Futures of Datafied Welfare State Education: Thematic Analysis of Sociotechnical Imaginaries” -tutkimusartikkeli on julkaistu kansainvälisessä Social Inclusion -lehdessä. Se on vapaasti luettavissa verkossa: https://www.cogitatiopress.com/socialinclusion/article/view/10087