Jyväskylän yliopisto

Herpesviruksesta voi olla apua syövän hoidossa

Jaa

Jyväskylän yliopistossa tutkitaan herpesvirusta, jota käytetään myös onkolyyttisenä viruslääkkeenä syöpien nujertamisessa. Viruksen infektiomekanismien selvittäminen isäntäsolun tuman rakenteissa auttaa tehokkaamman ja turvallisemman onkolyyttisen viruslääkkeen kehittämisessä.

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Visa Ruokolainen sai 30 000 euron rahoituksen Sakari Alhopuron säätiöltä tutkiakseen herpesviruksen infektion solun tuman sisäisiä tapahtumia.
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Visa Ruokolainen sai 30 000 euron rahoituksen Sakari Alhopuron säätiöltä tutkiakseen herpesviruksen infektion solun tuman sisäisiä tapahtumia.

Virukset voivat olla ihmisen näkökulmasta erittäin hyödyllisiä, ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi syöpäsolujen tuhoajina. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Visa Ruokolainen sai 30 000 euron rahoituksen Sakari Alhopuron säätiöltä tutkiakseen herpesviruksen infektion solun tuman sisäisiä tapahtumia.

- Muunneltu herpes simplex virus 1 (HSV-1) on hyväksytty onkolyyttiseksi lääkkeeksi, joka etsii ja tuhoaa syöpäpotilaiden syöpäsoluja. Viruksen aktiivinen jatkokehitys yhä turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi lääkkeeksi tarvitsee avukseen kuitenkin entistä tarkempaa tietoa viruksen infektiomekanismeista, selventää tutkijatohtori Visa Ruokolainen Jyväskylän yliopistolta. 

Herpesvirusinfektio saa aikaan muutoksia isäntäsolun tuman rakenteissa. Ruokolainen tutkii biokemiallisten ja biofysikaalisten tekijöiden, kuten kalsiumin konsentraation ja paikallisen molekyylitiheyden, vaikutusta virusten liikkeeseen ja vapautumiseen elävän isäntäsolun tumasta.

Uusi tekniikka käytössä virusten tutkimisessa

Tutkimuksessa käytetään uudenlaisia fluoresoivia biosensoreita ja fluoresenssin elinaikamikroskopiaa, joiden avulla biokemiallisia ja biofysikaalisia mittauksia voidaan tehdä aivan uudella tavalla korkean tarkkuuden mikroskooppikuvista. Tutkimus voi tarjota myös uusia työkaluja muiden ihmisen patogeenien tutkimukseen.

- Jyväskylän yliopisto tarjoaa ainutlaatuisen tutkimusympäristön bioturvatason 2 patogeenitutkimukselle edistyneellä fluoresenssin elinaikamikroskoopilla, iloitsee Ruokolainen.

Sakari Alhopuron säätiö myönsi tutkimusrahoitusta 21 postdoc-tutkijalle sekä apurahan 11 taiteilijalle, hakemuksia säätiölle saapui 558 kappaletta. Kaikkiaan apurahoja jaettiin 941 237 euroa.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Visa Ruokolainen, visa.ruokolainen@jyu.fi, +358503024034

Kuvat

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Visa Ruokolainen sai 30 000 euron rahoituksen Sakari Alhopuron säätiöltä tutkiakseen herpesviruksen infektion solun tuman sisäisiä tapahtumia.
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Visa Ruokolainen sai 30 000 euron rahoituksen Sakari Alhopuron säätiöltä tutkiakseen herpesviruksen infektion solun tuman sisäisiä tapahtumia.
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Apulaisprofessori Paavo Penttilä on inspiroitunut luonnon materiaaleista27.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen uuden apulaisprofessorin Paavo Penttilän tavoitteena on tuottaa uudenlaista tietoa kasvien soluseinien rakenteista ja ominaisuuksista. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vastustuskykyisten viljelyskasvien ja hiiltä sitovien uusien puumateriaalien kehittämisessä. Penttilä on juuri saanut tutkimukseensa 1,5 miljoonan euron rahoituksen Novo Nordisk -säätiöltä.

Kotkan kaupunki on perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta26.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Kunnallisen maan käytön suunnittelu eli kaavoittaminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, jonka ylläpitämiseksi päättäjät tarvitsevat tietoa kuntansa lajirikkaudesta ja uhanalaisten lajien määrästä. Lajirikkaus on suurinta hyönteisissä, joista parhaiten tunnetaan perhoset. Jyväskylän yliopiston tutkijat arvioivat suomalaisten kuntien perhoslajiston monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien määriä havaiten Kotkan kaupungin olevan perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta. Kaikkien uhanalaisin perhoslajisto löytyi Enontekiön kunnasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye