Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin
11.6.2025 08:37:27 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.

Runsas ultraprosessoidun ruoan syöminen on liitetty tutkimuksissa moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan. Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ultraprosessoidun ruoan käytön yhteyttä aivojen rakenteeseen.
— Löytömme viittaavat siihen, että runsaasti ultraprosessoitua ruokaa syövillä tapahtuu rakenteellisia muutoksia niillä aivojen alueilla, jotka säätelevät syömiskäyttäytymistä, kuten hypotalamuksessa, mantelitumakkeessa ja tyvitumakkeissa. Tämä voi mahdollisesti johtaa ylensyönnin kierteeseen. Yhteyden vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä pitkäaikaisia ja kokeellisia tutkimuksia, tutkija Arsène Kanyamibwa sanoo Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että yhteys ultraprosessoidun ruoan ja ylensyönnin välillä ei selity pelkästään elimistöön syntyvillä tulehduksilla ja lihavuudella. Aivojen muutokset saattavat selittyä myös ultraprosessoitujen ruokien ainesosilla ja lisäaineilla, kuten emulgointiaineilla.
Kanyamibwan mielestä ultraprosessoituihin ruokien epäterveellisiin vaikutuksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niin osana henkilökohtaisia ruokavalintoja, elintarvikkeiden säätelyä kuin ravitsemuspolitiikkaa.
Kanyamibwa muistuttaa, että kaikkia prosessoituja ruokia ei ole kuitenkaan syytä vältellä.
— Erityisesti monet kasvisperäiset prosessoidut ruoat, kuten pakastekasvikset, ovat suositeltavia. Hyvä esimerkki prosessoinnin hyödyistä on myös maidon pastörointi. Sen sijaan ongelmallisia ovat tuotteet, jotka sisältävät paljon kemiallisesti muokattuja ainesosia ja lisäaineita, kuten prosessoidut lihatuotteet. Viime vuonna julkaistut ravitsemus- ja ruokasuositukset ovat hyvä perusta syömiselle.
Tutkimuksessa höydynnettiin brittiläistä biopankkia. Aineistona oli noin 30 000 keski-ikäistä brittiläistä. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopistossa toimiva O’Brain Lab tutkimusryhmä, joka tutkii aivojen ja lihavuuden yhteyttä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Montrealin neurologisen instituutin kanssa.
Katso tutkijan video aiheesta.
Tutkimusartikkeli on julkaistu Metabolic Health and Disease -lehdessä.
Tutkija vastaa yhteydenottopyyntöihin englannin kielellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arsene KanyamibwaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
arsene.kanyamibwa@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiKuvat

Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme