Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.

Runsas ultraprosessoidun ruoan syöminen on liitetty tutkimuksissa moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan. Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ultraprosessoidun ruoan käytön yhteyttä aivojen rakenteeseen.
— Löytömme viittaavat siihen, että runsaasti ultraprosessoitua ruokaa syövillä tapahtuu rakenteellisia muutoksia niillä aivojen alueilla, jotka säätelevät syömiskäyttäytymistä, kuten hypotalamuksessa, mantelitumakkeessa ja tyvitumakkeissa. Tämä voi mahdollisesti johtaa ylensyönnin kierteeseen. Yhteyden vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä pitkäaikaisia ja kokeellisia tutkimuksia, tutkija Arsène Kanyamibwa sanoo Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että yhteys ultraprosessoidun ruoan ja ylensyönnin välillä ei selity pelkästään elimistöön syntyvillä tulehduksilla ja lihavuudella. Aivojen muutokset saattavat selittyä myös ultraprosessoitujen ruokien ainesosilla ja lisäaineilla, kuten emulgointiaineilla.
Kanyamibwan mielestä ultraprosessoituihin ruokien epäterveellisiin vaikutuksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niin osana henkilökohtaisia ruokavalintoja, elintarvikkeiden säätelyä kuin ravitsemuspolitiikkaa.
Kanyamibwa muistuttaa, että kaikkia prosessoituja ruokia ei ole kuitenkaan syytä vältellä.
— Erityisesti monet kasvisperäiset prosessoidut ruoat, kuten pakastekasvikset, ovat suositeltavia. Hyvä esimerkki prosessoinnin hyödyistä on myös maidon pastörointi. Sen sijaan ongelmallisia ovat tuotteet, jotka sisältävät paljon kemiallisesti muokattuja ainesosia ja lisäaineita, kuten prosessoidut lihatuotteet. Viime vuonna julkaistut ravitsemus- ja ruokasuositukset ovat hyvä perusta syömiselle.
Tutkimuksessa höydynnettiin brittiläistä biopankkia. Aineistona oli noin 30 000 keski-ikäistä brittiläistä. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopistossa toimiva O’Brain Lab tutkimusryhmä, joka tutkii aivojen ja lihavuuden yhteyttä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Montrealin neurologisen instituutin kanssa.
Katso tutkijan video aiheesta.
Tutkimusartikkeli on julkaistu Metabolic Health and Disease -lehdessä.
Tutkija vastaa yhteydenottopyyntöihin englannin kielellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arsene KanyamibwaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
arsene.kanyamibwa@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiKuvat

Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston sijoitustuotto kuusi prosenttia vuonna 202523.1.2026 10:19:03 EET | Tiedote
Sijoitukset ovat tuottaneet yli 400 miljoonaa euroa vuodesta 2019
Ilmastonmuutos näkyy yhä enemmän uutisissa – mutta suhde talouskasvuun on yhä tabu23.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Uusi väitöstutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksesta uutisoidaan suomalaisessa mediassa aiempaa enemmän, mutta keskustelu tapahtuu pääosin talouskasvun ehdoilla.
Populistinen viestintä on yleistynyt puolueissa, mutta sen voimakkuus ja ilmenemismuodot vaihtelevat huomattavasti22.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Perussuomalaiset erottuu johdonmukaisimpana ja näkyvimpänä populistisen viestinnän käyttäjänä, mutta myös muut puolueet turvautuvat populistisiin keinoihin poliittisesta tilanteesta riippuen.
Palovammat ovat vähentyneet Suomessa21.1.2026 10:35:59 EET | Tiedote
Uusien palovammojen määrä on vähentynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Vakavat tapaukset ovat yhä harvinaisempia. Hoidon keskittäminen on parantanut tuloksia.
Aikuiset lapset vähentävät ikääntyvien vanhempien hoivakotiasumista, mutta muistisairailla tilanne on toinen21.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Muistisairauksiin kuolleiden kohdalla aikuisten lasten määrä tai etäisyys ei vaikuttanut hoivakotien käyttöön. Kun tarkasteltiin kaikkia kuolleita, lapsettomilla oli enemmän hoivakotipäiviä verrattuna henkilöihin, joilla oli vähintään yksi lapsi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme