Hallitus jatkaa työntekijöiden kurittamista: Vuorossa määräaikaisuuksia, lomautusilmoitusaikaa sekä takaisinottovelvollisuutta koskevat heikennykset

– Kokonaisuudessaan hallituksen esitykset ovat työntekijöiden kannalta järkyttäviä. Niiden hirvittävyyttä lisää se, että hallitus on jo tähän mennessä leikannut työntekijöiden oikeuksia ennätyksellisen rankasti, SAK:n juristi Katariina Sahlberg painottaa.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen: määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään viisi vuotta.

Katariina Sahlberg arvioi muutoksen lisäävän määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja siten myös työelämän epävarmuutta.

– Hallituksen esitys todennäköisesti lisää myös syrjintää. Jo tällä hetkellä yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Hallituksen esitysluonnoksessa on suoraan todettu, että siltä osin kuin määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntyy, on odotettavissa, että vastaavien syrjintätapausten määrä kasvaa.

Hallituksen esitysluonnos ei toteuta edes hallituksen omaa kirjausta hillitä perusteettomien määräaikaisuuksien ketjuttamista.

– Esitys on perusteluiltaan käytännössä täysin ideologinen huomioon ottaen, että sille ei ole esitettävissä positiivisia vaikutuksia työllisyyteen tai kansantalouteen. Orpon hallitus käyttää perusteena työllistämisen esteiden poistamista, joka ei ole sama asia kuin työllisyysasteen nostaminen. Oikeasti kyse on työntekijöiden kurittamisesta, Katariina Sahlberg toteaa.

Määräaikaisuuksia koskevan muutoksen lisäksi Orpon hallitus ehdottaa, että lomautuksista pitäisi ilmoittaa työntekijöille vähintään seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Lisäksi, jos työehtosopimuksessa on sovittu lomautusilmoitusajasta lain minimiä paremmin, työpaikkakohtaisesti voitaisiin sopia, että noudatetaankin lain minimiä. Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi.

Hallitus haluaa myös heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeutta saada työtarjous entiseltä työnantajaltaan, jos työpaikan tilanne muuttuu. Esityksen mukaan tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50.

Hallituksen esitysluonnos on tänään maanantaina lähtenyt lausuntokierrokselle. Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat jättäneet luonnoksesta eriävän mielipiteen (pdf).