Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.

YTM Miikaeli Kylä-Laason sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja (De)politicisation of Gender Equality in Finnish Competitive Corporatism tarkastettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 16.5.2025.
***
Suomen työmarkkinamallia voidaan pitää monin tavoin sukupuolten tasa-arvoa tukevana. Aiemman tutkimuksen mukaan esimerkiksi Suomessa yhä keskeisessä roolissa olevat yleissitovat työehtosopimukset parantavat naisten työskentelyolosuhteita sekä palkkoja. Väitöstutkimuksen mukaan työmarkkinamallilla on kuitenkin myös nurja puoli, sillä keskitetty sopiminen on ollut merkittävässä roolissa sukupuolten välisen palkkaeron ylläpitämisessä.
YTM Miikaeli Kylä-Laaso tutki väitöstutkimuksessaan sukupuolten tasa-arvon ja erityisesti palkkaerojen muotoutumista Suomen työmarkkinamallin murroksessa. Kylä-Laaso esittää väitöskirjassaan, että taustalla on vientisektorin kustannuskilpailua korostava palkanmuodostusmalli, jonka mukaan vientisektorin on määritettävä katto palkankorotuksille muilla sektoreilla. Tämä malli on edelleen merkittävässä roolissa keskitetyn sopimisen päättymisestä huolimatta erityisesti työnantajien vahvan työehtoneuvotteluja koskevan koordinaation vuoksi.
Väitöskirjassa tutkitaan Suomen työmarkkinamallin historiaa, vuoden 2016 kilpailukykysopimusta sekä vuosien 2020 ja 2022 julkisen sektorin työehtoneuvotteluja. Väitöskirja osoittaa, kuinka niin työmarkkinajärjestöjen kuin valtion suhtautuminen sukupuolten tasa-arvoon on ristiriitainen.
– Työnantajajärjestöille sekä valtiolle sukupuolten tasa-arvo on toissijainen kysymys kilpailukykyyn nähden, ja kilpailukyvyn edistämisellä voidaan toisaalta oikeuttaa tasa-arvoa heikentäviä toimenpiteitä. Esimerkiksi kilpailukykysopimusta koskevissa neuvotteluissa kilpailukyky kehystettiin Suomen itsemääräämisoikeutta sekä valtiontalouden vakautta korostavan puhetavan kautta, jolloin julkinen sektori sekä sopimusta vastustaneet liitot asemoitiin uhaksi koko Suomen yhteiselle hyvälle, Kylä-Laaso kertoo.
Kilpailukyky käsitetään myös turvallisuuskysymyksenä
Ammattiliittojen keskusjärjestöt vuorostaan puhuvat hieman aktiivisemmin tasa-arvon puolesta, mutta niidenkin suhtautuminen tasa-arvoon voi olla välineellinen. Keskeisimmin agendalleen tasa-arvon ovatkin nostaneet naisenemmistöisten alojen liitot julkisella sektorilla.
Kylä-Laason mukaan kilpailukyvyn asemaa työmarkkinapolitiikassa selittääkin osittain kilpailukyvyn käsittäminen turvallisuuskysymyksenä. Kilpailukykyretoriikassa ilman kilpailukykyä ei ole talouskasvua, ja ilman talouskasvua hyvinvointivaltion talouspohja murenee. Turvallisuuspuhetta ovat hyödyntäneet myös julkisen sektorin työntekijäliitot. Esimerkiksi vuoden 2022 työehtoneuvotteluissa palkankorotuksia perusteltiin hyvinvointivaltion palveluiden kestävyydellä koronakriisin jälkimainingeissa. Sukupuolten tasa-arvon nojalla vaaditut palkankorotukset vuonna 2020 eivät vuorostaan saaneet yhtä suurta vastakaikua.
Tulosten perusteella Kylä-Laaso väittää, että kilpailukykyä pidetään määrittävänä kehyksenä poliittiselle päätöksenteolle ja palkanmuodostukselle. Niin työmarkkinamallin kuin tasa-arvon näkökulmasta ongelmana on, että palkkaeron vähentämiseen ei työmarkkinamallissa ole rakennettu keinoja. Tämän puutteen vuoksi naisenemmistöisten alojen tavoitteet palkkaeriarvoisuuden purkamisesta kehystetään herkästi uhkana kilpailukyvylle, hyvinvointivaltiolle sekä työmarkkinoiden toiminnalle.
Jyväskylässä asuva Miikaeli Kylä-Laaso työskentelee informaatikkona Jyväskylän yliopistossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 16. toukokuuta
YTM Miikaeli Kylä-Laason sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja (De)politicisation of Gender Equality in Finnish Competitive Corporatism tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 16.5.2025 kello 12 alkaen. Paikkana on Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen luentosali K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Satu Ojala Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miikaeli Kylä-Laaso
miikaeli.h.kyla-laaso@jyu.fi
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme