Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina
6.6.2025 09:42:13 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Vuorotyö on välttämätön paha erityisesti turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa. Jarno Turusen väitöskirjan osatutkimuksissa selvitetään vuorotyöntekijöiden työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen vaikutuksia vuorotyön piirteisiin ja sairauspoissaoloihin. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan lyhyitä, alle 11 tunnin, vuorovälejä vähentäneen lakimuutoksen vaikutuksia sairauspoissaoloihin.
Tutkimuksessa vuorotyön piirteitä käsitellään sairauspoissaolojen taloustieteen näkökulmasta: sairauspoissaolo on yksilön valinta, johon työnantaja ja yhteiskunta voivat vaikuttaa. Valintaan vaikuttavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, mutta yhtä lailla myös terveys ja sen mukanaan tuomat rajoitteet.
- Sairauspoissaolot ovat valtava ongelma hyvinvointialueilla. Niiden vähentäminen on tarpeen niin palveluiden turvaamisen kuin kustannustenkin kannalta. Pidemmällä aikavälillä siintävää työvoimapulaa voidaan ratkaista puuttumalla sairauspoissaoloihin. Vuorotyön piirteet ovat yksi johtamisen keino, jolla voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloihin, sanoo Turunen.
Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet vähentävät sairauspoissaoloja, kun työajat suunnitellaan terveys huomioiden
Väitöskirjan empiiriset tutkimukset osoittavat, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia lisäävä, niin kutsuttu yhteisöllinen vuorosuunnittelu johtaa väheneviin sairauspoissaoloihin tiimitasolla. Yksilöt saattavat kuitenkin suunnitella epäergonomisia työvuoroja, jotka lisäävät sairastelua viiveellä.
- Työvuorojen suunnittelussa on järkevää pyrkiä edistämään vaikutusmahdollisuuksia. Lisääntyneet vaikutusmahdollisuudet johtivat 7 prosentin laskuun lyhyissä sairauspoissaoloissa verrattuna johtajavetoista suunnittelua jatkaneisiin työyksiköihin. Lisäksi aiempi tutkimus on osoittanut, että vaikutusmahdollisuudet lisäävät työn veto- ja pitovoimaa.
- Työntekijän ja hänen työvuoroistaan vastaavan esihenkilön kannattaa kuitenkin huomioida vuorotyön terveysvaikutuksia. Nykyaikaiset vuorosuunnitteluohjelmistot mahdollistavat vuoroyhdistelmien terveysvaikutusten huomioinnin, kertoo Turunen.
Työaikalaki on hidastanut epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien sairauspoissaolojen kasvua
Tuorein empiirinen osatutkimus arvioi vuoden 2020 alussa voimaan tulleen työaikalain vaikutuksia. Lakimuutos takasi epäsäännöllistä vuorotyötä tekeville työntekijöille jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymättömän lepoajan. Tulokset osoittavat, että muutos hidasti sairauspoissaolojen kasvua työntekijöillä, joiden työaikoihin muutos vaikutti.
- Vuorotyötä ei voida lopettaa, mutta sen haitallisia piirteitä ja niiden vaikutuksia on mahdollista rajata. Sairauspoissaolot ovat kasvaneet viime vuosina terveydenhuollossa, mutta lakimuutoksen myötä muutoksia työaikoihin saaneissa yksiköissä sairauspoissaolot vähenivät 13 % verrattuna työyksiköihin, joissa työaikajärjestelyt pysyivät ennallaan.
Tutkimuksen taustalla ainutlaatuinen aineisto
Tutkimuksen aineistona toimii kymmenientuhansien sairaanhoitopiireissä työskennelleiden vuorotyöntekijöiden työaikakirjaukset vuosilta 2014–2021. Aineisto on maailmallakin täysin ainutlaatuinen ja se mahdollistaa paljon työaikoihin ja terveyteen liittyvää tutkimusta.
- Työterveyslaitos on yksi maailman arvostetuimpia työaikoihin ja terveyteen liittyvää tutkimusta tuottava taho. On ollut etuoikeus päästä työskentelemään osana huippuosaajien ryhmää, tuoden siihen uudenlaista näkemystä eri tieteenalalta. Tuotimme samalla täysin uutta tutkimustietoa arkisesta työelämästä, sanoo Turunen.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa epäsäännöllisen vuorotyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Hyötyjiä ovat työntekijöiden, esihenkilöiden ja vuorosuunnitteluohjelmistoja tuottavien tahojen ohella päätöksentekijät niin kansallisesti kuin hyvinvointialueillakin.
KTM Jarno Turusen taloustieteen alan väitöskirjan "Scheduling shift work in healthcare: Studies on sickness absence and working hour characteristics" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 13.6.2025 klo 12.00 Seminaarinmäellä Seminariumin Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii työelämäprofessori (Aalto yliopisto), tutkimusjohtaja (ETLA) Antti Kauhanen ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Seuraa väitöstilaisuutta etänä Moniviestimessä.
Tutustu Jarno Turusen väitöskirjaan.
Lisätietoja:
Jarno Turunen
jarno.turunen@ttl.fi
043 825 2569
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni Laajalahtiviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358 50 336 4368toni.m.t.laajalahti@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme