Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina

Vuorotyö on välttämätön paha erityisesti turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa. Jarno Turusen väitöskirjan osatutkimuksissa selvitetään vuorotyöntekijöiden työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen vaikutuksia vuorotyön piirteisiin ja sairauspoissaoloihin. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan lyhyitä, alle 11 tunnin, vuorovälejä vähentäneen lakimuutoksen vaikutuksia sairauspoissaoloihin.

Tutkimuksessa vuorotyön piirteitä käsitellään sairauspoissaolojen taloustieteen näkökulmasta: sairauspoissaolo on yksilön valinta, johon työnantaja ja yhteiskunta voivat vaikuttaa. Valintaan vaikuttavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, mutta yhtä lailla myös terveys ja sen mukanaan tuomat rajoitteet.

- Sairauspoissaolot ovat valtava ongelma hyvinvointialueilla. Niiden vähentäminen on tarpeen niin palveluiden turvaamisen kuin kustannustenkin kannalta. Pidemmällä aikavälillä siintävää työvoimapulaa voidaan ratkaista puuttumalla sairauspoissaoloihin. Vuorotyön piirteet ovat yksi johtamisen keino, jolla voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloihin, sanoo Turunen.

Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet vähentävät sairauspoissaoloja, kun työajat suunnitellaan terveys huomioiden

Väitöskirjan empiiriset tutkimukset osoittavat, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia lisäävä, niin kutsuttu yhteisöllinen vuorosuunnittelu johtaa väheneviin sairauspoissaoloihin tiimitasolla. Yksilöt saattavat kuitenkin suunnitella epäergonomisia työvuoroja, jotka lisäävät sairastelua viiveellä.

- Työvuorojen suunnittelussa on järkevää pyrkiä edistämään vaikutusmahdollisuuksia. Lisääntyneet vaikutusmahdollisuudet johtivat 7 prosentin laskuun lyhyissä sairauspoissaoloissa verrattuna johtajavetoista suunnittelua jatkaneisiin työyksiköihin. Lisäksi aiempi tutkimus on osoittanut, että vaikutusmahdollisuudet lisäävät työn veto- ja pitovoimaa.

- Työntekijän ja hänen työvuoroistaan vastaavan esihenkilön kannattaa kuitenkin huomioida vuorotyön terveysvaikutuksia. Nykyaikaiset vuorosuunnitteluohjelmistot mahdollistavat vuoroyhdistelmien terveysvaikutusten huomioinnin, kertoo Turunen.

Työaikalaki on hidastanut epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien sairauspoissaolojen kasvua

Tuorein empiirinen osatutkimus arvioi vuoden 2020 alussa voimaan tulleen työaikalain vaikutuksia. Lakimuutos takasi epäsäännöllistä vuorotyötä tekeville työntekijöille jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymättömän lepoajan. Tulokset osoittavat, että muutos hidasti sairauspoissaolojen kasvua työntekijöillä, joiden työaikoihin muutos vaikutti.

- Vuorotyötä ei voida lopettaa, mutta sen haitallisia piirteitä ja niiden vaikutuksia on mahdollista rajata. Sairauspoissaolot ovat kasvaneet viime vuosina terveydenhuollossa, mutta lakimuutoksen myötä muutoksia työaikoihin saaneissa yksiköissä sairauspoissaolot vähenivät 13 % verrattuna työyksiköihin, joissa työaikajärjestelyt pysyivät ennallaan.

Tutkimuksen taustalla ainutlaatuinen aineisto

Tutkimuksen aineistona toimii kymmenientuhansien sairaanhoitopiireissä työskennelleiden vuorotyöntekijöiden työaikakirjaukset vuosilta 2014–2021. Aineisto on maailmallakin täysin ainutlaatuinen ja se mahdollistaa paljon työaikoihin ja terveyteen liittyvää tutkimusta.

- Työterveyslaitos on yksi maailman arvostetuimpia työaikoihin ja terveyteen liittyvää tutkimusta tuottava taho. On ollut etuoikeus päästä työskentelemään osana huippuosaajien ryhmää, tuoden siihen uudenlaista näkemystä eri tieteenalalta. Tuotimme samalla täysin uutta tutkimustietoa arkisesta työelämästä, sanoo Turunen.

Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa epäsäännöllisen vuorotyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Hyötyjiä ovat työntekijöiden, esihenkilöiden ja vuorosuunnitteluohjelmistoja tuottavien tahojen ohella päätöksentekijät niin kansallisesti kuin hyvinvointialueillakin.

KTM Jarno Turusen taloustieteen alan väitöskirjan "Scheduling shift work in healthcare: Studies on sickness absence and working hour characteristics" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 13.6.2025 klo 12.00 Seminaarinmäellä Seminariumin Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii työelämäprofessori (Aalto yliopisto), tutkimusjohtaja (ETLA) Antti Kauhanen ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Seuraa väitöstilaisuutta etänä Moniviestimessä.

Tutustu Jarno Turusen väitöskirjaan.

Lisätietoja:
Jarno Turunen
jarno.turunen@ttl.fi
043 825 2569