Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Vuorotyö on välttämätön paha erityisesti turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa. Jarno Turusen väitöskirjan osatutkimuksissa selvitetään vuorotyöntekijöiden työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen vaikutuksia vuorotyön piirteisiin ja sairauspoissaoloihin. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan lyhyitä, alle 11 tunnin, vuorovälejä vähentäneen lakimuutoksen vaikutuksia sairauspoissaoloihin.
Tutkimuksessa vuorotyön piirteitä käsitellään sairauspoissaolojen taloustieteen näkökulmasta: sairauspoissaolo on yksilön valinta, johon työnantaja ja yhteiskunta voivat vaikuttaa. Valintaan vaikuttavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, mutta yhtä lailla myös terveys ja sen mukanaan tuomat rajoitteet.
- Sairauspoissaolot ovat valtava ongelma hyvinvointialueilla. Niiden vähentäminen on tarpeen niin palveluiden turvaamisen kuin kustannustenkin kannalta. Pidemmällä aikavälillä siintävää työvoimapulaa voidaan ratkaista puuttumalla sairauspoissaoloihin. Vuorotyön piirteet ovat yksi johtamisen keino, jolla voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloihin, sanoo Turunen.
Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet vähentävät sairauspoissaoloja, kun työajat suunnitellaan terveys huomioiden
Väitöskirjan empiiriset tutkimukset osoittavat, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia lisäävä, niin kutsuttu yhteisöllinen vuorosuunnittelu johtaa väheneviin sairauspoissaoloihin tiimitasolla. Yksilöt saattavat kuitenkin suunnitella epäergonomisia työvuoroja, jotka lisäävät sairastelua viiveellä.
- Työvuorojen suunnittelussa on järkevää pyrkiä edistämään vaikutusmahdollisuuksia. Lisääntyneet vaikutusmahdollisuudet johtivat 7 prosentin laskuun lyhyissä sairauspoissaoloissa verrattuna johtajavetoista suunnittelua jatkaneisiin työyksiköihin. Lisäksi aiempi tutkimus on osoittanut, että vaikutusmahdollisuudet lisäävät työn veto- ja pitovoimaa.
- Työntekijän ja hänen työvuoroistaan vastaavan esihenkilön kannattaa kuitenkin huomioida vuorotyön terveysvaikutuksia. Nykyaikaiset vuorosuunnitteluohjelmistot mahdollistavat vuoroyhdistelmien terveysvaikutusten huomioinnin, kertoo Turunen.
Työaikalaki on hidastanut epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien sairauspoissaolojen kasvua
Tuorein empiirinen osatutkimus arvioi vuoden 2020 alussa voimaan tulleen työaikalain vaikutuksia. Lakimuutos takasi epäsäännöllistä vuorotyötä tekeville työntekijöille jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymättömän lepoajan. Tulokset osoittavat, että muutos hidasti sairauspoissaolojen kasvua työntekijöillä, joiden työaikoihin muutos vaikutti.
- Vuorotyötä ei voida lopettaa, mutta sen haitallisia piirteitä ja niiden vaikutuksia on mahdollista rajata. Sairauspoissaolot ovat kasvaneet viime vuosina terveydenhuollossa, mutta lakimuutoksen myötä muutoksia työaikoihin saaneissa yksiköissä sairauspoissaolot vähenivät 13 % verrattuna työyksiköihin, joissa työaikajärjestelyt pysyivät ennallaan.
Tutkimuksen taustalla ainutlaatuinen aineisto
Tutkimuksen aineistona toimii kymmenientuhansien sairaanhoitopiireissä työskennelleiden vuorotyöntekijöiden työaikakirjaukset vuosilta 2014–2021. Aineisto on maailmallakin täysin ainutlaatuinen ja se mahdollistaa paljon työaikoihin ja terveyteen liittyvää tutkimusta.
- Työterveyslaitos on yksi maailman arvostetuimpia työaikoihin ja terveyteen liittyvää tutkimusta tuottava taho. On ollut etuoikeus päästä työskentelemään osana huippuosaajien ryhmää, tuoden siihen uudenlaista näkemystä eri tieteenalalta. Tuotimme samalla täysin uutta tutkimustietoa arkisesta työelämästä, sanoo Turunen.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa epäsäännöllisen vuorotyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Hyötyjiä ovat työntekijöiden, esihenkilöiden ja vuorosuunnitteluohjelmistoja tuottavien tahojen ohella päätöksentekijät niin kansallisesti kuin hyvinvointialueillakin.
KTM Jarno Turusen taloustieteen alan väitöskirjan "Scheduling shift work in healthcare: Studies on sickness absence and working hour characteristics" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 13.6.2025 klo 12.00 Seminaarinmäellä Seminariumin Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii työelämäprofessori (Aalto yliopisto), tutkimusjohtaja (ETLA) Antti Kauhanen ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Seuraa väitöstilaisuutta etänä Moniviestimessä.
Tutustu Jarno Turusen väitöskirjaan.
Lisätietoja:
Jarno Turunen
jarno.turunen@ttl.fi
043 825 2569
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni Laajalahtiviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358 50 336 4368toni.m.t.laajalahti@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö tukee merkittävällä tavalla yliopiston tutkimusta – kaikkiaan 158 400 euron tuki väitöskirjatutkijoille3.6.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta sekä tukea taloudellisesti tutkimustyön tekijöitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme