Nuoret arvostavat työntekoa, työelämän epävarmuus värittää silti uskoa tulevaisuuteen
Työ on yhä tärkeämpi elämänarvo suomalaisille nuorille. Tie työelämään kulkee kuitenkin usein epävarmojen työsuhteiden, epäselvien tulevaisuudennäkymien ja monimutkaisten elämäntilanteiden kautta, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Usko vakituisen työn saamiseen on vahva, mutta silti yli kolmannes nuorista kokee epävarmuutta tulevaisuudestaan työelämässä. Kolme neljästä nuoresta suosii työntekoa tuella elämisen sijaan, vaikka työ ei toisikaan suurempia tuloja.
Työ ilmentyy nuorille monisyisenä elämänalueena, jossa sillä on aineellinen ja identiteettiä rakentava merkitys.
- Työ näyttäytyy samanaikaisesti sekä vaatimuksena että merkityksen lähteenä. Nuoret ovat usein siirtymävaiheessa, joka ei noudata odotettuja normeja, vaan on ennakoimaton, mutkitteleva ja liminaali, sanoo väitöskirjatutkija Frida Westerback Helsingin yliopistosta.
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten työelämän epävarmuus vaikuttaa nuorten siirtymään aikuisuuteen ja kuinka he tasapainottelevat haasteiden ja mahdollisuuksien välillä muuttuvilla työmarkkinoilla.
Siirtymässä aikuisuuteen yksilölliset, sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät kietoutuvat toisiinsa
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että siirtymää aikuisuuteen ja työelämään on tarkasteltava moniulotteisena kehityskulkuna, jossa yksilölliset, sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät kietoutuvat toisiinsa. Pitkittynyt liminaalitila – nuoruuden ja aikuisuuden välinen vaihe – vaikuttaa identiteetin ja hyvinvoinnin lisäksi myös siihen, miten hyvinvointijärjestelmät ja ammattilaiset pystyvät tarjoamaan tukea.
- Pysähtyneisyyden jaksot, tauot ja kiertotiet olisi nähtävä luonnollisina ja sosiaalisesti hyväksyttävinä osina siirtymäprosessia, ei poikkeamina normista. Muuttuvien elämänkulkujen ymmärtäminen edellyttää pitkittäistutkimuksia, jotka kykenevät tavoittamaan ajallista kehitystä, Westerback sanoo.
Syrjäytymisriski kasvaa, jos on pidempään pois työelämästä
Vaikka valtaosa nuorista aikuisista siirtyy koulutuksesta työelämään ilman merkittäviä vaikeuksia, osa nuorista kohtaa tässä elämänvaiheessa huomattavia haasteita. Viime vuosina 15–29-vuotiaita työn ja koulutuksen ulkopuolisia on Suomessa ollut noin 9 prosenttia ikäluokasta.
- Monelle nuorelle tilanne on lyhytaikainen, mutta jos nuorella on useita samanaikaisia haavoittuvuustekijöitä ja hän on ollut vastaavassa tilanteessa pidempään, syrjäytymisriski kasvaa, Westerback toteaa.
Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä työttömyysaste on ollut nousussa vuonna 2024 ja 2025, myös pääkaupunkiseudulla. Työmarkkinoilla heikoimmilla ovat ilman toisen asteen tutkintoa jääneet.
Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että työ muodostaa keskeisen osan nuorten elämänkulkua. Väitöskirja tuo esiin, miten työelämän marginaalissa elävät nuoret aikuiset tasapainoilevat yhteiskunnallisten odotusten ja omien epävarmuuden kokemustensa välillä.
Lisätietoja:
Frida Westerback, väitöskirjatutkija
frida.westerback@helsinki.fi
Puh. 029 412 4629, 050 448 1407
****************************************
PM Frida Westerback väittelee 6.6.2025 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "I gränslandet mellan ungdom och vuxenliv - Unga vuxnas övergångar till vuxen- och arbetslivet i osäkra arbetsmarknadsförhållanden". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Karolina Eskelin -sali (U3032), Unioninkatu 34.
Vastaväittäjänä on Docent Anne Harju, Malmö universitet, ja kustoksena on Helena Blomberg-Kroll.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kulttuuriperintöoikeus ei pelasta Venetsiaa12.8.2025 08:39:34 EEST | Tiedote
Maailmanperintöjärjestelmän kyky tarjota oikeudellista suojaa kulttuuriperintökohteille on puutteellinen. Oikeustieteellinen väitöskirjatutkimus osoittaa, ettei jäykkä juridinen järjestelmä tunnista ilmastonmuutoksen tuomia haasteita.
Resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloissa ja kulkeutuvat myös muihin maihin11.8.2025 14:07:31 EEST | Tiedote
Antibiooteille resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloista muualle maailmaan erityisesti sotavammapotilaiden mukana, mikä aiheuttaa haasteita terveydenhuollossa. Sairaaloiden ulkopuolella uhkaa ei kuitenkaan ole.
Kissojen valtimosairauden perinnöllinen syy selvitettiin – voi auttaa myös ihmisten hoitojen kehittämisessä8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat löysivät perinnöllisen syyn kissoilla esiintyvään valtimosairauteen. Löytö auttaa ehkäisemään sairauden leviämistä kissoissa ja luo mahdollisesti myös pohjaa uusille ihmisten hoitolinjoille.
Rehtori Sari Lindblom: “Satojen miljoonien yliopistoleikkauksilla Suomi uppoaisi vain syvemmälle suohon”7.8.2025 13:11:25 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi julkaistiin keskiviikkona 6. elokuuta. Esitys sisältää mittavia, satojen miljoonien leikkauksia yliopistojen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen. Lisäksi parlamentaarisesta T&K-sovusta luovuttaisiin. Helsingin yliopisto vastustaa jyrkästi esitettyjä leikkauksia.
Helsingin yliopiston sijoitustuotto 2,6 prosenttia miinuksella alkuvuonna 20255.8.2025 08:20:08 EEST | Tiedote
Aiemmat sijoitustuotot mahdollistavat jopa 10 miljoonan euron lisäpanostukset spinout- ja startup-yrityksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme