Vuoden vesistökunnostaja -tunnustus Helsingin perhokalastajien Pekka Lindbladille

Valtakunnallisesti erittäin uhanalainen meritaimen on kotiutunut valtalajiksi kilometrin pituiselle jokiosuudelle Talin kohdille Mätäjoella. Tulosten eteen on tehty valtavasti työtä jo 16 vuoden ajan.

”Paikallisten aktiivien omistautuminen ja pyyteetön panos ovat valtavan tärkeitä vesiensuojelutyölle. Helsingin Perhokalastajien ja Pekka Lindbladin toiminta Helsingin Mätäojan kunnostuksessa on loistava esimerkki sitkeästä, pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstä. Lindbladin työ kertoo myös tarinaa lähiluonnon ja sen heikkenevän tilan merkityksestä kansalaisille. Joskus muutosvoimaksi riittää yhden ihmisen visio paremmasta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala iloitsee.

Tunnustus jaettiin vesistökunnostusalan suurimman vuositapahtuman eli valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarin illallisella Turussa 11.6.2025.

Talkoita, kunnostusta ja yhteistyötä jo vuodesta 2009

Vuoden vesistökunnostaja -tunnustuksen valintaraati perusteli päätöstä monipuolisesti. Pekka Lindbladin pitkäjänteinen toiminta ja merkittävä talkootyön määrä ovat esimerkillisiä.

Pekka Lindblad on jo yli 15 vuoden ajan järjestänyt talkootapahtumia joka syksy.  Tapahtumissa on perustettu taimenille kutupaikkoja levittämällä uomaan karkeaa soraa. Myös poikasille on luotu elinalueita lisäämällä uppopuuta ja kivikoita. Lisäksi taimenen menestymistä on seurattu säännöllisesti.

Talkoisiin on saatu innostettua kaikenikäisiä osallistujia mukaan, ja siten on edistetty myös ympäristökasvatusta. Talkootyön medianäkyvyys on nostettu uudelle tasolle, mikä voi edelleen innostaa ihmisiä muihin vastaaviin hankkeisiin.

Lindblad ja Helsingin Perhokalastajat ry ovat tehneet Mätäjoen kunnostuksissa yhteistyötä Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n sekä Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi Luonnonvarakeskus on seurannut taimenkannan kehittymistä sähkökoekalastuksin.

Mätäjoki – nimeään parempi kaupunkipuro

Vantaan Kaivokselasta alkunsa saava Mätäjoki kulkee yhdeksän kilometrin matkan maankäytöltään kaupunkimaisten ja voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutuksessa olevien alueiden läpi.

Puron virtausoloja ja veden laatua alettiin parantaa 90-luvulla juoksuttamalla kesäisin lisävettä Silvolan tekoaltaasta. Puroa kuormittavat kaupunkialueille tyypilliset haitalliset aineet ja suuret virtaamavaihtelut, jotka johtuvat laajoista vettä läpäisemättömistä pinnoista sekä hulevesiviemäröinnistä.

Vastoinkäymisistä ja onnettomuuksista on selvitty

Mätäjokea ovat koetelleet ikävät onnettomuudet. Vuonna 2013 teollisuuslaitoksesta valuneet myrkyt tappoivat purosta kaikki kalat Pitäjänmäeltä mereen asti. Joki kuitenkin elpyi, ja sen veden laatu on tänä päivänä kohtuullisen hyvä. Vuodesta 2014 lähtien on kutevia meritaimenia havaittu joka syksy Talin alueella.

Strömberginkosken kohdalla noin kaksi kilometriä mereltä sijaitsee meritaimenille ylitsepääsemätön vaelluseste. Sen kohdalle on jo suunniteltu uusi kalatie, joka mahdollistaa meritaimenten pääsyn Mätäjoen latvoille saakka.

Huhtikuussa 2025 kalatien rakentaminen sai huonon alun. Kunnostuksiin liittyvän väliaikaisen padon alle epäiltiin jääneen tuhansia meritaimenen poikasia. Suuri osa poikasista kuitenkin ilmeisesti selvisi onnettomuudesta.

Vesistökunnostajatunnustus on osa Vesistökunnostusverkoston toimintaa

Vuoden vesistökunnostaja -tunnustus jaettiin nyt kolmannentoista kerran. Tunnustuksen voi saada henkilö, toimija tai hanke, joka on edistänyt esimerkillisesti vesistöjen kunnostusta.

Tunnustuksen saajan valitsee Vesistökunnostusverkoston vuosittain vaihtuva raati, jossa tänä vuonna oli mukana Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pyhäjärvi-instituutti, Valonia ja ympäristöministeriö.

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on avoin yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Verkosto välittää ajantasaista ja luotettavaa tietoa vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostuksesta ja rahoitusmahdollisuuksista. Verkostoa koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke).

Lisätietoa:

Tutkija Sari Uusheimo, Suomen ympäristökeskus (Syke), Vesistökunnostusverkosto, 

p. 029 525 1096, etunimi.sukunimi@syke.fi