Vuoden vesistökunnostaja -tunnustus Helsingin perhokalastajien Pekka Lindbladille
12.6.2025 08:20:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -tunnustus myönnettiin 11.6. Helsingin perhokalastajat ry:n pitkäaikaiselle vapaaehtoisaktiivi Pekka Lindbladille. Lindbladin ja yhdistyksen pitkäjänteisen työn tuloksena Helsingin Mätäjoella elää luontaisesti lisääntyvä erittäin uhanalainen meritaimenkanta.
Valtakunnallisesti erittäin uhanalainen meritaimen on kotiutunut valtalajiksi kilometrin pituiselle jokiosuudelle Talin kohdille Mätäjoella. Tulosten eteen on tehty valtavasti työtä jo 16 vuoden ajan.
”Paikallisten aktiivien omistautuminen ja pyyteetön panos ovat valtavan tärkeitä vesiensuojelutyölle. Helsingin Perhokalastajien ja Pekka Lindbladin toiminta Helsingin Mätäojan kunnostuksessa on loistava esimerkki sitkeästä, pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstä. Lindbladin työ kertoo myös tarinaa lähiluonnon ja sen heikkenevän tilan merkityksestä kansalaisille. Joskus muutosvoimaksi riittää yhden ihmisen visio paremmasta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala iloitsee.
Tunnustus jaettiin vesistökunnostusalan suurimman vuositapahtuman eli valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarin illallisella Turussa 11.6.2025.
Talkoita, kunnostusta ja yhteistyötä jo vuodesta 2009
Vuoden vesistökunnostaja -tunnustuksen valintaraati perusteli päätöstä monipuolisesti. Pekka Lindbladin pitkäjänteinen toiminta ja merkittävä talkootyön määrä ovat esimerkillisiä.
Pekka Lindblad on jo yli 15 vuoden ajan järjestänyt talkootapahtumia joka syksy. Tapahtumissa on perustettu taimenille kutupaikkoja levittämällä uomaan karkeaa soraa. Myös poikasille on luotu elinalueita lisäämällä uppopuuta ja kivikoita. Lisäksi taimenen menestymistä on seurattu säännöllisesti.
Talkoisiin on saatu innostettua kaikenikäisiä osallistujia mukaan, ja siten on edistetty myös ympäristökasvatusta. Talkootyön medianäkyvyys on nostettu uudelle tasolle, mikä voi edelleen innostaa ihmisiä muihin vastaaviin hankkeisiin.
Lindblad ja Helsingin Perhokalastajat ry ovat tehneet Mätäjoen kunnostuksissa yhteistyötä Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n sekä Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi Luonnonvarakeskus on seurannut taimenkannan kehittymistä sähkökoekalastuksin.
Mätäjoki – nimeään parempi kaupunkipuro
Vantaan Kaivokselasta alkunsa saava Mätäjoki kulkee yhdeksän kilometrin matkan maankäytöltään kaupunkimaisten ja voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutuksessa olevien alueiden läpi.
Puron virtausoloja ja veden laatua alettiin parantaa 90-luvulla juoksuttamalla kesäisin lisävettä Silvolan tekoaltaasta. Puroa kuormittavat kaupunkialueille tyypilliset haitalliset aineet ja suuret virtaamavaihtelut, jotka johtuvat laajoista vettä läpäisemättömistä pinnoista sekä hulevesiviemäröinnistä.
Vastoinkäymisistä ja onnettomuuksista on selvitty
Mätäjokea ovat koetelleet ikävät onnettomuudet. Vuonna 2013 teollisuuslaitoksesta valuneet myrkyt tappoivat purosta kaikki kalat Pitäjänmäeltä mereen asti. Joki kuitenkin elpyi, ja sen veden laatu on tänä päivänä kohtuullisen hyvä. Vuodesta 2014 lähtien on kutevia meritaimenia havaittu joka syksy Talin alueella.
Strömberginkosken kohdalla noin kaksi kilometriä mereltä sijaitsee meritaimenille ylitsepääsemätön vaelluseste. Sen kohdalle on jo suunniteltu uusi kalatie, joka mahdollistaa meritaimenten pääsyn Mätäjoen latvoille saakka.
Huhtikuussa 2025 kalatien rakentaminen sai huonon alun. Kunnostuksiin liittyvän väliaikaisen padon alle epäiltiin jääneen tuhansia meritaimenen poikasia. Suuri osa poikasista kuitenkin ilmeisesti selvisi onnettomuudesta.
Vesistökunnostajatunnustus on osa Vesistökunnostusverkoston toimintaa
Vuoden vesistökunnostaja -tunnustus jaettiin nyt kolmannentoista kerran. Tunnustuksen voi saada henkilö, toimija tai hanke, joka on edistänyt esimerkillisesti vesistöjen kunnostusta.
Tunnustuksen saajan valitsee Vesistökunnostusverkoston vuosittain vaihtuva raati, jossa tänä vuonna oli mukana Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pyhäjärvi-instituutti, Valonia ja ympäristöministeriö.
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on avoin yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Verkosto välittää ajantasaista ja luotettavaa tietoa vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostuksesta ja rahoitusmahdollisuuksista. Verkostoa koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke).
Lisätietoa:
Tutkija Sari Uusheimo, Suomen ympäristökeskus (Syke), Vesistökunnostusverkosto,
p. 029 525 1096, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Gypsum could reduce agricultural phosphorus loading around the Baltic Sea region26.10.2026 09:00:00 EET | Press release
Gypsum treatment reduced phosphorus losses from agricultural soils in the GYPREG project trials conducted in different countries. The results support wider use of the method across the Baltic Sea region, but broader implementation requires local research, effective logistics, appropriate regulation and long-term funding.
Gips kunde minska jordbrukets fosforbelastning i stora delar av Östersjöområdet26.10.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Gipsbehandling minskade fosforläckaget från åkermark i GYPREG-projektets försök i olika länder. Resultaten stöder en bredare användning av metoden i Östersjöområdet, men ett bredare införande förutsätter lokal forskningskunskap, fungerande logistik, tydlig reglering och långsiktig finansiering.
Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Kipsikäsittely vähensi fosforin huuhtoutumista eri maiden peltomaista GYPREG-projektin kokeissa. Tulokset tukevat menetelmän laajempaa hyödyntämistä Itämeren alueella, mutta käyttöönotto edellyttää paikallista tutkimustietoa, toimivaa logistiikkaa, sääntelyä ja pysyvää rahoitusta.
Tutkimus: Energiakriisi lisäsi puunpolttoa ja arjen energiasäästöä omakotitaloissa26.10.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kaikki sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat pyrkivät hillitsemään energiakustannuksia talven 2022–2023 energiakriisin aikana. Valtaosa turvautui nopeasti toteutettaviin säästötoimiin, mutta vain harvat investoivat pysyviin energiaratkaisuihin.
Uusi InfraKierto-projekti kehittää infrarakentamisen materiaalivirtojen seurantaa23.10.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomessa käytetään valtavia määriä maa- ja kiviaineksia infrarakentamiseen, mutta materiaalien käytöstä tai kiertotaloudesta ei ole tällä hetkellä kattavaa ja ajantasaista kokonaiskuvaa. Tehokkaampi materiaalien käyttö ja sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät luonnonvarojen tarvetta sekä ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme