Tutkimus: Kuormitus ei pudota nuoria työelämästä – ongelmana työhön kiinnittyminen

Nuorten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys ei ole kasvussa, vaan ennemminkin taittumassa laskuun.

– Ongelmana ei ole nuorten putoaminen työelämästä kuormituksen takia, vaan työllistymisen vaikeudet, tiivistää Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto.

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin alle 35-vuotiaiden nuorten työkykyä ja työelämävalmiuksia. Tutkimus koostui tilastoanalyyseista, esihenkilöiden haastatteluista ja kyselytutkimuksesta. Kyselytutkimukseen vastasi 4 219 nuorta työntekijää.

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet eivät ole kasvussa

Suurin osa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy mielenterveyden häiriöihin, ja suurin syy on masennus. ​Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet eivät kuitenkaan ole yleistyneet nuorten keskuudessa. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on kasvanut erityisesti työelämän rajalla tai työelämän ulkopuolella olevien nuorten keskuudessa.

– On tärkeää tukea nuoria työelämään siirtymisessä. Jokaiselle nuorelle täytyy tarjota turvallinen ja sujuva alku työuralle, Levanto sanoo.

Nuoret ovat kahtiajakautunut ikäryhmä

Tutkimuksessa ilmeni, että nuoret ovat varsin kahtiajakautunut ikäryhmä. Näitä ryhmiä erottaa erilainen suhtautuminen ja motivaatio työhön.

– Osa käy töissä palkan takia, eikä työ tai siinä kehittyminen ole niin merkityksellistä. Osa taas on eritäin tavoitteellisia, sosiaalisia ja innokkaita. Heillä on halu pärjätä, kehittyä ja edetä nopeasti, Levanto kuvailee.

Myös nuorten lähtökohdat, kuormitustekijät ja työkyvyn ongelmat ovat erilaisia.

– Osan on vaikea kiinnittyä työhön, eikä edellytyksiä työn tekemiseen ole tarpeeksi. Osalla taas edellytykset ovat kunnossa, mutta ongelmana ovat työn liika vaativuus ja epäselvät tavoitteet.

Työhön liittyvällä stressillä on suurempi merkitys työkykyyn kuin muulla stressillä

Kyselytutkimuksessa nuoret työntekijät arvioivat omaa työkykyään asteikolla 0–10. Keskiarvo oli 7,6. Tulokset ovat olleet samaa tasoa myös muissa selvityksissä.

Tutkimuksessa nousi esiin huomattavia eroja kohtalaisen ja alentuneen työkyvyn (0–7) ja hyvän tai erinomaisen työkyvyn (8–10) ryhmien välillä. Eroja oli työntekijöiden omissa voimavaroissa, työn voimavaroissa, stressissä ja palautumisessa sekä työssä suoriutumisessa.

– Työhön liittyvällä stressillä on enemmän merkitystä kuin yksityiselämän stressillä. Työn vuoksi koettu stressi liittyy vahvemmin työkykyyn. Johtamisella sekä työpaikan käytännöillä ja tukitoimilla voidaan tukea nuorten työntekijöiden työkykyä merkittävästi, Levanto sanoo.  

– Nuorten työkyvyn tukeminen vaatii toki henkilökohtaisten voimavarojen, työelämävalmiuksien ja työolosuhteiden kehittämistä. Työllä on kuitenkin suuri merkitys. Omat voimavarat luovat edellytykset, mutta työolosuhteet, työssä suoriutuminen ja johtaminen muuttavat ne työkyvyksi, Levanto sanoo.

Työpaikoilla on kasvatusvastuuta, eikä sitä saa pakoilla

Esihenkilöiden haastatteluissa nousi esille se, että nuoret ovat rohkea ja avoin sukupolvi, joka haastaa työn merkitystä ja työn tekemisen tapoja.

Esihenkilöt arvioivat nuorten työelämätaidot hyviksi ja näkevät nuorissa paljon hyvää. Työelämän pelisääntöjä ei kuitenkaan aina ymmärretä, eikä näitä valmiuksia selvästi opeteta missään.  

– Työnantajien on tärkeää ottaa vastuuta näiden taitojen vahvistamisesta. Työnantajilla on tässä selkeä kasvatusvastuu, Levanto korostaa.

Arvomuutos: Töissä käydään elämisen takia, ei eletä työn takia

Nuorten odotukset työelämälle ovat varsin realistisia. Joustavuus ja palaute koetaan erityisen tärkeinä.

– Nuoret haluavat turvatun työn, joka tarjoaa säännölliset tulot. Työkaverit ovat tärkeitä, samoin se, että työn kuormittavuus on inhimillisellä tasolla. Odotukset ovat siis hyvin realistisia, Levanto summaa.

Toisaalta työn merkitys on nuorilla erilainen kuin aiemmilla sukupolvilla.

– Tässä on selkeästi nähtävissä arvomuutos. Nuoret työntekijät arvostavat vapaa-aikaa enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Töissä käydään elämisen takia, ei eletä työn takia, Levanto sanoo. 

Nuorten työkyky -tutkimus

• Ilmarisen Nuorten työkyky -tutkimuksessa tarkasteltiin alle 35-vuotiaiden nuorten työkykyä, työelämävalmiuksia ja -odotuksia.
• Tutkimus koostui tilastoanalyyseista, esihenkilöiden haastatteluista ja kyselytutkimuksesta. Kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan 4 219 nuorta.
• Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2025.

Neljä suositusta työpaikoille:

1. Nuoret työntekijät tarvitsevat hyvän perehdytyksen, runsaasti palautetta ja työn tavoitteista keskustelemista.
2. Työelämävalmiuksiin kuuluu sekä työtaitoja että yleistä elämänhallintaa. Valmiuksien kehittäminen on tärkeää etenkin työuran alussa.
3. Työpaikoilla on kasvatusvastuu, jota ei saa pakoilla.
4. Nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Työpaikoilla on tärkeää tunnistaa, mitkä ovat yrityksen nuoren työntekijän keskeiset jaksamista haastavat asiat ja suunnata tukitoimenpiteet sen mukaisesti.

Lue lisää: 

• Tutustu tutkimusraporttiin 

Lisätiedot: 

• Simo Levanto, asiantuntijapsykologi, Ilmarinen, p. 050 535 4460, simo.levanto@ilmarinen.fi
• Annukka Lalu, viestintäpäällikkö, Ilmarinen, p. 050 563 4211, annukka.lalu@ilmarinen.fi