Opiskelijamäärä kasvanut nopeammin kuin opiskelija-asuntotarjonta – tarkista oman paikkakuntasi tilanne

Viime vuosina opiskelijamäärä on monilla paikkakunnilla kasvanut niin nopeasti, ettei opiskelija-asuntotarjonta ole pysynyt perässä, selviää Opetushallituksen ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n tilastoista.

Vuonna 2016 Suomen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli vajaa 275 000 perustutkinto-opiskelijaa. Vuoteen 2024 mennessä luku on kasvanut yli 327 000:en, eli kasvua on ollut 19 prosenttia.

Opiskelija-asuntopaikkojen määrä on samana ajanjaksona kasvanut 68600:sta 73700:aan, eli 7,4 prosenttia.

Opiskelijamäärän kasvu on kiihtynyt nimenomaan 2020-luvulla. Hallitukset ovat pyrkineet nostamaan koulutustasoa ja siksi aloituspaikkamääriä on kasvatettu. Tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030.

- Suomen kilpailukyvyn kannalta koulutustason nosto on ehdottoman tärkeää. Se voi jäädä saavuttamatta, jos koulutuksen tukipalvelut eivät pysty kasvamaan opiskelijamäärän mukana, Suomen opiskelija-asunnot SOA:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu varoittelee.

Euroopassa asuntojen puute on muodostunut opiskelun tulpaksi. Esimerkiksi asuntopulasta kärsivässä Hollannissa yliopistot ovat joutuneet karsimaan opiskelijamääriä.

Ilmiö on rantautumassa Suomeenkin. Ilkka-pohjalainen uutisoi (9.6.), että Vaasan yliopisto jättää syksyllä ottamatta 150–200 opiskelijaa Vaasaan asuntopulan takia.

Leikkaus uhkaa pysäyttää opiskelija-asuntorakentamisen

Opiskelija-asuntoja on viime vuodet rakennettu ja remontoitu vilkkaasti. Lehtoruusu selittää, että vain osa rakentamisesta on kasvattanut kokonaistarjontaa.

- 1970-luvulla rakennettiin paljon opiskelija-asuntoja, jotka ovat saavuttaneet perusparannusiän. Samalla asuntokantaa on uudistettu. Osa kohteista on esimerkiksi ollut nykytarpeen kannalta väärässä paikassa.

Erityisryhmien investointiavustus on ollut keskeinen opiskelija-asuntojen rakentamisen ja perusparantamisen mahdollistaja. Vielä vuonna 2023 avustuksen myöntövaltuus oli 120 miljoonaa euroa, mutta hallituksen leikkausten jäljiltä vuonna 2025 jaettavaa on enää 15 miljoonaa. Etusijalla ovat vammaisten ja asunnottomien hankkeet.

Opiskelija-asumisen osuus avustuspotista on ollut pieni suhteessa sillä rahoitettuun asuntomäärään, mutta merkitys opiskelija-asumiselle on ollut sitäkin suurempi.

- Investointiavustus on ylipäänsä mahdollistanut hankkeiden käynnistämisen. Siksi avustuksen merkitys opiskelija-asumiselle on elintärkeä. Leikkauksen myötä on riski, että opiskelija-asuntorakentaminen tyssää tai vähintäänkin jää tauolle, Lehtoruusu alleviivaa.

Isoja eroja paikkakunnittain

Eniten opiskelija-asukkaiden määrä on kasvanut Vantaalla (38,1 %) ja Lappeenrannassa (36,1 %). Lappeenrannassa opiskelija-asuntopaikkojen määrä on samaan aikaan kasvanut vain kolme prosenttia.

Jos opiskelijoita tarkastelee asuinkunnan sijaan pääasiallisen opiskelupaikkakunnan mukaan, Lappeenrannan kasvu on vieläkin suurempi (37,6 %). Tilastojen mukaan Lappeenrannassa asui 6327 korkeakouluopiskelijaa vuonna 2024, mutta lappeenrantalaisissa korkeakouluissa opiskeli 10467 opiskelijaa. Läheskään kaikki opiskelijat eivät siis asu opiskelupaikkakunnalla.

Lehtoruusu kuitenkin toppuuttelee ajatusta, että asuntopula estäisi muuttoja paikkakunnalle.

- Opiskelijoiden kokonaismäärän lisäksi etäopiskelu on yleistynyt. Opiskelupaikkakunnalle muutto ei elämäntilanteen takia ole kaikille edes mahdollista.

Opiskelijamääristä ei siis suoraan voi päätellä opiskelija-asuntotarvetta. Opiskelija-asuntojen tarve riippuu esimerkiksi kampuksen sijainnista kaupungissa, etä- ja lähiopiskelun suhteesta, opiskelijoiden ikärakenteesta ja alueen vuokramarkkinoista, Lehtoruusu selittää.

- Lappeenrannassa opiskelija-asuntojen lisätarve on kuitenkin todellinen ja akuutti. Pahimmillaan opiskelija-asuntopula voi muodostua korkeakoulujen kasvun pullonkaulaksi.

Osalla paikkakunnista opiskelijamäärä on kasvun sijaan laskussa. Savonlinnassa asuu 18 % vähemmän opiskelijoita kuin vuonna 2016. Alimmillaan opiskelija-asukkaiden määrä kävi vuonna 2019. Vajaakäytön välttämiseksi opiskelija-asuntokantaa on karsittu.

- Koko Suomea koskeva asuntomarkkinoiden isojako koskee myös opiskelija-asuntokantaa. Koko maan luvuissa näkyy paitsi kasvukeskusten lisärakentaminen, myös kannan supistuminen toisaalla, Lehtoruusu summaa.

Tietoa tilastoista

Tiedot opiskelijamääristä perustuvat Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusen aineistoihin. Mukana on tiedot alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistojen jatkotutkintoja ei ole sisällytetty opiskelijamääriin, sillä jatko-opiskelijoista harva asuu opiskelija-asunnossa. Opiskelijat on jaoteltu asuinkunnan ja opiskelupaikkakunnan mukaan. Tiedot perustuvat korkeakoulujen tietoihin opiskelijoistaan, ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijatiedot on kerätty eri taulukoista, joten tilastot näyttävät kaksinkertaisena opiskelijat, jotka opiskelevat sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa.

Asuntopaikkojen määrä kuvaa, kuinka monta opiskelijaa voisi laskennallisesti asua opiskelija-asunnoissa. Esimerkiksi soluhuone tai yksiö vastaa lähtökohtaisesti yhtä asuntopaikkaa, mutta kaksion lasketaan useimmiten tarjoavan kaksi asuntopaikkaa. Tiedot asuntopaikkojen määristä perustuvat SOAn vuosittaiseen tiedonkeruuseen, jossa kysyntään jäsenillä käytössä olevien asuntopaikkojen määrä vuoden lopussa. Luvusta poistetaan kulloinkin peruskorjauksessa olevien kohteiden asuntopaikat, minkä takia luku voi laskea, vaikkei kohteista olisikaan luovuttu.

SOAn jäsenistö kattaa valtaosan Suomen opiskelija-asuntotarjonnasta. Kaikilta jäseniltä ei ole jokaiselta vuodelta tilastotietoja. Puutteet on merkitty paikkakuntakohtaisiin asuntopaikkatietoihin.