Tampereen yliopistosta valmistuu yli 2 100 tutkinto-opiskelijaa
Tampereen yliopistosta valmistuu vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana reilut 2 100 tutkinto-opiskelijaa. Valmistujaisjuhlien puheenvuoroissa korostuu ilo kovasta työstä saadusta palkinnosta. Tärkeänä pidetään sitä, että korkeakoulutetulla on kykyä luottaa tietoon ja välittää sitä muille.
Tampereen yliopistosta on valmistunut vuoden 2025 aikana 11.6. mennessä 974 kandidaattia eli alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta sekä 1 089 maisteria, diplomi-insinööriä, arkkitehtiä ja lääketieteen lisensiaattia eli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Tohtoreita on valmistunut 79. Luvut eivät ole lopulliset, sillä uusia tutkintoja kirjataan yhä.
– Yliopistotutkinto on investointi tulevaisuuteen. Alma mater tarjoaa mahdollisuuden koulutukseen myös jatkossa, kun työelämän murrokset tuottavat uusia osaamisvaatimuksia, vararehtori Jarmo Takala toteaa.
Kesäkuun valmistujaisjuhlissa valmistuneiden puheet pitävät yhteiskuntatieteiden maisteri Maiju Talala ja diplomi-insinööri Noora Poutanen.
Yhteiskuntatutkimus valinnaisina opintoina ja maisterintutkinto visuaalisesta journalismista ovat yhdistelmä, jolla Talala suuntaa työelämään.
Yhteiskuntatieteellisestä tiedosta on hyötyä Talalalle, kun hän käyttää journalistina kuvallisia keinoja välittämään lukijoille tietoa yhteiskunnan ja yksilön vuorovaikutukseen liittyvistä ilmiöistä.
Kova työ palkitaan valmistumisessa. Valmistuneille puhuessaan Talala ei silti halua peitellä haasteita, sillä siirtymä työnhakuun vaikeina aikoina huolettaa monia.
– Valmistuminen on kunnia ja iloinen päivä. Haluan kuitenkin ilmaista sympatiaa myös niille valmistuille, jotka kokevat epävarmuutta työllistymisestä. Meillä korkeakoulutetuilla on kuitenkin epävarmassa maailmassa jotakin kultaakin kalliimpaa: kyky hakea ja sisäistää tietoa, ja saatamme tietoa muillekin ihmisille, Talala sanoo.
Noora Poutanen valmistui biolääketieteen tekniikan diplomi-insinööriksi. Ihmisen toiminta ja keho kiinnostivat, ja biolääketiede vastasi lopulta kiinnostuksiin.
Hän kokee kiehtovana toimia alojen rajapinnassa hakemassa tekniikan ratkaisuja esimerkiksi lääketieteeseen. Diplomityö syntyi lopulta Tampereen yliopiston laskennallisen fysiikan tutkimusryhmässä, jossa Poutanen tutki sydämen sykettä kestävyysurheilussa.
– Päällimmäisenä välittyy ylpeys siitä, että tutkinto on tehty ja minulla on huojentunut olo. Aioin korostaa puheessani, että aina voi muuttaa suuntaa. Jos jokin asia tuntuu omalta, sitä kohti kannattaa mennä. Elämä opettaa ja yllättää, Poutanen sanoo.
Juhlahumua Hervannan ja keskustan kampuksilla
Tänä vuonna valmistuneita juhlitaan perjantaina 13. kesäkuuta klo 18.00 alkaen Hervannan kampuksella Festia-rakennuksen juhlasalissa (Korkeakoulunkatu 8) sekä lauantaina 14.6. klo 12.00 alkaen keskustakampuksella Päätalon juhlasalissa (Kalevantie 4).
Hervannan kampuksella yliopiston johdon tervehdyksen tuo vararehtori Antti Lönnqvist ja juhlapuheen pitää Tekniikan akateemisten TEKin asiantuntija Jussi Nousiainen. Valmistuneen puheenvuoron pitään DI Noora Poutanen.
Keskustakampuksella yliopiston johdon tervehdyksen esittää vararehtori Jarmo Takala. Juhlapuhe kuullaan Tampereen kaupungin yhteysjohtaja Maggie Keskiseltä. Valmistuneen puheenvuoron pitää YTM Maiju Talala.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa Tampereen yliopistosta valmistuneiden määristä:
Vararehtori Marja Sutela
marja.sutela@tuni.fi
040 721 5204
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme