Uusi selvitys: Jättisuuret tehotuotantotilat lisääntyvät EU:ssa

Eurogroup for Animalsin ja AGtivistin selvityksessä havaittiin, että EU:ssa on noin 22 500 jättikokoista tehotuotantotilaa. Todennäköisesti tilojen määrä on kuitenkin suurempi, sillä osassa tilastoista on puutteita. Näistä tiloista noin 11 000 on broileri- ja munijakanatiloja, joilla on yli 40 000 lintuyksilöä. Yli 2 000 sikaa kerrallaan kasvattavia tiloja on lähes 9 000 ja siitossikoja, eli emakoita ja siitoskarjuja kasvattavia tiloja noin 2 500. 
 
Viimeisen 10 vuoden aikana on perustettu 2 746 jättisuurta tehotuotantolaitosta. Eniten tiloja on perustettu Espanjaan. Samaan aikaan pienet ja keskisuuret tilat ovat kadonneet nopeasti. Vuosina 2005–2020 toimintansa lopetti 5,3 miljoonaa tilaa, joista suurin osa oli pieniä. Jättimäisten tuotantotilojen määrä kasvoi 56 prosenttia. 
 
Jättimäisillä tehotuotantotiloilla eläimiä kasvatetaan ahtaasti, niissä voi olla riittämätön ilmanvaihto tai epähygieeniset olosuhteet, eivätkä eläimet pääse ulos tai aina näe edes luonnonvaloa. 

Valtaosa suomalaisista broileritiloista on jättisuuria  

Suomi kuuluu siihen neljännekseen EU-maista, joissa broileriyksilöitä pidetään niin ahtaasti kuin lainsäädäntö sallii. Suomessa yhdessä broilerihallissa elää kerrallaan keskimäärin 70 000 lintua, ja vuoden 2020 lukujen mukaan 74 prosenttia broilereista kasvatetaan yli 40 000 linnun tiloilla. AGtivistin selvityksen mukaan Suomen noin 400 broileri- ja munijakanatilasta 177 on jättisuureksi laskettavaa tehotuotantotilaa. 
 
”Suomessa tilanne on esimerkiksi broilereiden kannalta katastrofaalinen. Jättikokoisilla tehotuotantotiloilla linnut kärsivät jalostuksesta, tilanpuutteesta ja siitä, ettei niiden ole mahdollista toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.  
 
Tuotanto-olosuhteiden lisäksi broilereiden hyvinvointia heikentää se, että ne on jalostettu sairaiksi. Selvityksessä havaittiin muun muassa broilereita, jotka eivät luonnottoman kasvutahtinsa vuoksi pystyneet seisomaan jaloillaan. Munijakanoja nähtiin ahtautuneina pieniin häkkeihin, joissa samaan aikaan mätäni kuolleiden kanojen ruhoja. 

Suomessa on myös sikojen massiivista tehotuotantoa

 
Sikaloissa eläimet kärsivät esimerkiksi hoitamattomista vammoista. Emakot elävät monessa maassa emakkohäkeissä, joissa ne eivät pysty liikkumaan luonnollisesti.  
 
”Tämä on tavanomaista tuotantoa, joka ei näy kuluttajalle. Myös Suomessa emakoita pidetään edelleen häkeissä ja suurin osa tiloista on isoja, yli 1 500 eläimen tiloja, joissa kasvatetaan lihasikoja", Kivekäs sanoo.   

Selvityksen mukaan Suomessa on lähes 100 on jättisuurta sikojen tehotuotantotilaa, jossa on yli 2 000 sikaa. Sikatiloja on Suomessa yhteensä noin 650. Suomessakin on eläinsuojeluvalvonnan mukaan puutteita esimerkiksi eläintilojen puhtaudessa. Myös hännänpurenta on tavallinen ongelma. Sikojen tilat ovat ahtaat ja virikkeettömät, ja turhautumisen takia siat purevat toistensa häntiä. 
 
Eläinten hyvinvointiin vaikuttava EU-lainsäädäntö on uudistumassa, mutta uudistus on jumissa. Lakiin odotetaan mm. häkkikasvatuksen kieltoa, muutoksia tilavaatimuksiin ja ulkoilun lakisääteistä velvoittamista.  Uusi lainsäädäntö piti julkaista jo vuonna 2023.  
 
Eurogroup for Animals edustaa yli sataa eläinsuojelujärjestöä lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, Isossa-Britanniassa, Sveitsissä, Serbiassa, Norjassa, Montenegrossa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Brasiliassa, Kanadassa, Intiassa, Keniassa, Etelä-Afrikassa, Thaimaassa, Turkissa, Ukrainassa, Yhdysvalloissa, Venezuelassa ja Australiassa. Animalia on Eurogroup for Animalsin jäsen ja sillä on edustaja Eurogroupin hallituksessa.