Suomen ympäristökeskukselta kolme merkittävää sitoumusta merten suojelemiseksi
13.6.2025 17:37:32 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on tehnyt osana vuoden 2025 YK:n valtamerikonferenssia kolme sitoumusta, jotka tukevat tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa Itämeren ympäristön hallinnassa ja suojelussa. YK:n valtamerikonferenssi on pidetty kuluneella viikolla (9.–13.6.2025) Nizzassa, Ranskassa. Konferenssin tavoitteena on nopeuttaa ja lisätä merten suojeluun ja kestävään käyttöön tähtääviä toimia.

Valtameren ja merialueiden tila on nopeassa muutoksessa. Maailmanlaajuisesti meriin kohdistuu monia uhkia, jotka heikentävät merien elinvoimaisuutta ja terveyttä. Edellinen, vuonna 2022 järjestetty YK:n valtamerikonferenssi nosti esiin valtameren merkityksen ilmastojärjestelmälle, veden kierrolle ja meriluonnon monimuotoisuudelle. Vuoden 2025 valtamerikonferenssi pyrkii nopeuttamaan ja lisäämään toimia, joilla YK:n kestävän kehityksen tavoite valtameren, merien ja merellisten resurssien suojelusta ja kestävästä käytöstä voitaisiin saavuttaa.
Suomen ympäristökeskus tukee Itämeren ympäristön hallinnan ja suojelun parantamiseen tähtäävää päätöksentekoa. Syke osallistuu tutkimukseen, politiikan kehittämiseen ja valtioiden väliseen yhteistyöhön Euroopan merialueilla ja niiden ulkopuolella, mukaan lukien arktisella alueella, Afrikassa ja Aasiassa.
Syke osallistuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja on tehnyt kolme tavoitteeseen 14 ”Vedenalainen elämä” liittyvää sitoumusta. Sitoumukset koskevat merentutkimusta tukevan infrastruktuurin kehittämistä ja hyödyntämistä, meriluonnon kartoitusta ja suojelua sekä Itämeren ravinnekuormituksen vähentämistä.
Huipputason merentutkimuksen mahdollistaminen ja vuoropuhelun edistäminen tieteen, politiikan ja yhteiskunnan välillä
Suomen ympäristökeskus koordinoi Suomen merentutkimusinfrastruktuuria, FINMARIa. FINMARI yhdistää keskeiset kansalliset merentutkimusta tekevät tutkimuslaitokset ja korkeakoulut sekä mahdollistaa meriekosysteemien korkeatasoisen ja kansainvälisen tutkimuksen. FINMARIn tutkimusstrategian painopisteenä ovat Itämeren haasteet: meriluonnon monimuotoisuuden väheneminen, saastuminen, ilmastonmuutos, vihreä siirtymä ja meriturvallisuus.
Vuoteen 2029 ulottuva FINMARI-sitoumus
- Edistää vaikuttavaa merentutkimusta tarjoamalla pääsyn huipputason tutkimusresursseihin ja -aineistoihin sekä hyödyntämällä konsortion yhteistyötä ja synergioita. Tämä tukee meriin liittyvää tieteellistä yhteistyötä ja ymmärrystä.
- Jakaa tietoa merestä kaikille yhteiskunnan tasoille, mukaan lukien kansalaiset, opiskelijat ja nuoret tutkijat. Tämä luo ja tukee urapolkuja merentutkimuksessa, viestinnässä ja infrastruktuurin hallinnassa edistäen tutkimuskapasiteetin rakentamista ja koulutusta.
- Kehittää ja ylläpitää sisäisiä, kansallisia ja kansainvälisiä merentutkimuksen yhteistyöverkostoja, edistää merentutkimuksen teknologiaa sekä vahvistaa tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua merten ekologisen kestävyyden edistämiseksi.
Vedenalaisen monimuotoisuuden kartoitukset merialueiden suojelun ja kestävän käytön tueksi
Suomen ympäristökeskus tekee työtä merien biodiversiteetin säilyttämiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Vuodesta 2004 lähtien Syke on koordinoinut ja johtanut tieteellisesti Suomen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (Velmu). Velmun biodiversiteettitietokanta tarjoaa yksityiskohtaista tietoa Suomen merialueen vedenalaisista elinympäristöistä ja lajeista yli 200 000 kohteelta. Lisäksi ohjelma tarjoaa kattavaa paikkatietoa ihmisen meriluonnolle aiheuttamista paineista.
Sitoumuksemme perustuu Velmun ja Biodiversea LIFE IP – Meriluonnon puolesta -hankkeen (2021–2029) aikana tehtävään työhön. Sitoumuksen konkreettiset tulokset ovat:
- Tiekartta ja toimintasuunnitelma Suomen merensuojelualueverkoston kehittämiseksi Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen ja EU:n biodiversiteettistrategian linjausten mukaisesti. YK:n tavoitteena on suojella 30 % valtameristä ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
- Ensimmäinen vedenalaisen melun kartta, joka tukee merensuojelualueverkoston kehittämistä ja hallintasuunnitelmia.
- Uusi seurantajärjestelmä, joka havaitsee muutoksia merien biodiversiteetissä ja arvioi merensuojelualueverkoston ekologista tehokkuutta.
Valuma-alueilta merelle ulottuva mallinnus
Kolmas sitoumus keskittyy valuma-alueelta merelle ulottuvan mallinnus- ja arviointikehyksen jatkokehittämiseen ja soveltamiseen (Source to Sea (S2S) -mallinnus). S2S mallinnus- ja arviointikehys mahdollistaa Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tunnistamisen ja priorisoinnin. Sen avulla arvioidaan ravinteiden määriä ja kulkeutumista sisämaan valuma-alueilta rannikkovesiin ja tuetaan rehevöitymisen vähentämiseen tähtäävää päätöksentekoa.
Sitoumus perustuu useissa yhteistyöhankkeissa tehtyyn työhön. Sitoumuksen tulokset ovat:
- Ravinnekuormituksen vähentämisen vaikutusten ja tulevaisuuden skenaarioiden arviointi HELCOMin Itämeren toimintaohjelman mukaisesti.
- Suomen kansallisen rannikon ravinnekuormitusmallin integrointi Euroopan merien digitaalisen kaksosen kehitystyöhön, mikä mahdollistaa tieteeseen perustuvan päätöksenteon merentilaa parantaville toimille. Digitaalinen kaksonen tarjoaa tutkijoille, suunnittelijoille ja päättäjille työkalun ravinnekuormituksen mallintamiseen, tietojen analysointiin ja fysiikasta sosiologiaan ulottuvien skenaarioiden tarkastelemiseen.
- Mallinnusjärjestelmien yhteensopivuuden parantaminen, jotta nopeasti muuttuvat tilanteet ja mahdolliset uudet, geopoliittisista olosuhteista, ympäristöolosuhteista, ilmastonmuutoksesta tai lisääntyneestä ravinnevalumasta aiheutuvat uhat pystyttäisiin ennakoimaan, ja viranomaiset pystyisivät paremmin varautumaan niihin.
- Kalankasvattamoiden optimaalisten sijaintien tunnistaminen ja suunnittelu kasvattamoiden ympäristövaikutusten minimoimiseksi rannikkovesissä.
Tutustu Syken kestävän kehityksen sitoumuksiin YK:n verkkopalvelussa:
- Enabling excellent marine science and facilitating dialogue between the science and policymakers in Finland – FINMARI Finnish Marine Research Infrastructure (sdgs.un.org)
- Conservation of marine nature and promotion of the sustainable use of natural resources in the marine and coastal regions of Finland (sdgs.un.org)
- Source-to-sea integrated modelling framework for planning and executing science-based measures and actions for remediation of coastal waters (sdgs.un.org)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yksikönjohtaja Anna-Stiina Heiskanen, Meri- ja vesiratkaisut -yksikkö, puh. 0295 251 162, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
FINMARI konsortiomanageri, erikoistutkija Katri Kuuppo, puh. 0295 252 192, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Velmu-ohjelman koordinaattori, tutkimusprofessori Markku Viitasalo, puh. 0295 251 742, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Mallinnus: Ryhmäpäällikkö Niina Kotamäki, puh. 0295 251 316, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, puh. 0295 51 242, , s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Kansalaiset kutsutaan mukaan sinileväseurantaan Päijät-Hämeessä5.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö tiedottavat Päijät-Hämeessä käynnistyy kesällä Vesivahdit 2026 -kampanja, jossa kansalaisia kannustetaan havainnoimaan sinilevätilannetta. Tavoitteena on täydentää viranomaisten seurantaa ja tuottaa parempi kuva vesistöjen tilasta. Seuranta hyödyttää asiantuntijoita, asukkaita ja lomailijoita, jotka tarvitsevat tietoa vesien tilasta. Kampanja-aika on 6.5.–6.9.2026.
Viikkokatsaus 4.–8.5.202630.4.2026 11:47:28 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä30.4.2026 05:35:00 EEST | Tiedote
Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kesä-heinäkuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla järvillä ajankohtaan nähden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen. Tilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. Tiedot auttavat varautumaan kuivuuden vaikutuksiin esimerkiksi vesihuollossa ja maataloudessa.
Suomi on onnistunut vähentämään ilman epäpuhtauksien päästöjä – taustalla ennen kaikkea energiamurros ja EU-lainsäädäntö29.4.2026 08:26:37 EEST | Tiedote
Viime vuosien muutokset energiamarkkinoilla ovat kiihdyttäneet energiajärjestelmän sähköistymistä ja irtautumista fossiilisista polttoaineista Suomessa. Tämä näkyy myös ilman epäpuhtauksien päästöissä, jotka ovat vähentyneet merkittävästi. Suomi on saavuttanut kaikki EU:n ja kansainvälisten sopimusten mukaiset päästövähennysvelvoitteensa.
Väitös: Vastuullinen tieteen avoimuus ei voi perustua vain periaatteiden noudattamiseen23.4.2026 13:03:34 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö, FM Erika Lilja tarkastelee väitöskirjassaan, miten avoimen tieteen politiikkaa käytännössä toteutetaan ja millaisia haasteita tutkijat sen toimeenpanossa kohtaavat. Väitöstilaisuus pidetään Tampereen yliopistossa lauantaina 25.4.2026 klo 10.00.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme