Tampereen yliopisto

Väitös: Uusi luotettava arviointiväline mahdollistaa omaisten psykososiaalisen tuen palliatiivisen osastohoidon aikana

Jaa

Omaisten tukeminen potilaan palliatiivisen hoidon aikana on haastavaa, sillä he kokevat sekä potilaan vointiin ja hoitoon että omaan selviytymiseensä liittyvää kuormitusta. Anu Soikkeli-Jalonen kehitti väitöskirjatutkimuksessaan arviointivälineen, joka auttaa tunnistamaan ja toteuttamaan omaisten tarpeita vastaavaa psykososiaalista tukea potilaan palliatiivisen osastohoidon aikana sairaalassa. Tämä lisää omaisten tukemisen mahdollisuuksia palliatiivisessa hoitoympäristössä.

Henkilö seisoo kirjahyllyn edessä ja katsoo kameraan. Hänellä on silmälasit ja pukeutunut pikkutakkiin.


Terveystieteiden maisteri, filosofian maisteri Anu Soikkeli-Jalosen terveystieteiden ja hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.6.2025.

***

Psykososiaalinen tuen avulla potilaiden ja omaisten tarpeita voidaan huomioida usealla eri osa-alueella, jotka vaikuttavat yksilön selviytymiseen. TtM, FM Anu Soikkeli-Jalosen tutkimuksessaan kehittämän arviointivälineen avulla omaisten psykososiaalisen tuen toteutumista voidaan arvioida luotettavalla tavalla. Arviointiväline auttaa potilasta hoitavaa henkilökuntaa tarjoamaan omaiselle kokonaisvaltaista psykososiaalista tukea. Tuen toteutuminen omaisen tarpeen mukaan voi edistää omaisten hyvinvointia ja selviytymistä.

– Keskeistä on tunnistaa tarve yksilölliselle tuelle, sillä siten psykososiaalinen tuki voidaan kohdistaa kunkin omaisen henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaksi. Sama määrä tukea voi olla yhdelle omaiselle riittävää, mutta toiselle puolestaan aivan liian vähän, Soikkeli-Jalonen toteaa.

Väestön ikääntyessä palliatiivisen hoidon tarve koskettaa yhä useampaa potilasta ja siten myös heidän omaisiaan. Terveydenhuollossa palliatiivinen hoito keskittyy usein potilaan tarpeisiin, eikä omaisten tuen tarvetta aina tunnisteta tai kohdata. Omaisten hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeää, että heidän tarpeensa eivät jää potilaan hoidon tarpeiden rinnalla huomioimatta.

– Omaiset toivovat, että potilaan palliatiivisen hoidon aikana tukea kohdistettaisiin myös suoraan omaisiin. Erityisen tärkeää omaisten näkökulmasta on tuki, joka ottaa heidät huomioon yksilöinä, eikä ainoastaan potilaan hoitajina, Soikkeli-Jalonen kertoo.

Tieto helpottaa omaisen selviytymistä

Väitöstutkimuksen mukaan omaisten psykososiaalinen tuki on Suomen erityistason palliatiivisilla osastoilla omaisten tarpeita vastaavaa. Tämä viittaa siihen, että omaisten tukeminen kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti on paitsi mahdollista terveydenhuollossa, se myös toteutuu erityistason palliatiivisessa hoidossa hyvin.

– On todennäköistä, että tutkimuksessa mukana olleilla palliatiivisen hoidon erityistason osastoilla potilaita hoitavalla henkilökunnalla oli erityisosaamista ja riittävästi resursseja omaisten tukemiseen. Tämä osaaminen ja resurssit edistivät tuen hyvää toteutumista. Siksi kaikissa palliatiivista hoitoa tarjoavissa yksiköissä tulisi panostaa omaisten tukemiseen ja kohtaamiseen liittyvään koulutukseen sekä varmistaa riittävät resurssit omaisten tukemiseksi, Soikkeli-Jalonen painottaa.

Vaikka kokonaisuudessaan omaisten tuki toteutui hyvin, omaiset kokivat tiedollisen tuen jäävän vähäisemmäksi suhteessa tarpeisiinsa. Palliatiivisessa hoidossa on tärkeää tunnistaa omaisten tiedontarpeet ja pyrkiä vastaamaan niihin. Riittävä tieto potilaan hoidosta, osaston toiminnasta ja omaisille tarjolla olevasta tuesta on erityisen tärkeää. Tieto auttaa omaisia ymmärtämään potilaan hoitoa, hahmottamaan oman roolinsa osana hoitoa sekä ennakoimaan potilaan tilanteen etenemistä. Soikkeli-Jalonen korostaakin erityisesti tiedollisen tuen keskeistä roolia palliatiivisessa sairaalahoidossa. 

– Omaisen tarpeisiin vastaava tieto helpottaa omaisen selviytymistä potilaan parantumattoman sairauden aikana, auttaa sopeutumaan sen mukanaan tuomiin haasteisiin sekä tukee selviytymistä raskaassa elämänvaiheessa.

Anu Soikkeli-Jalonen on kotoisin Äänekoskelta ja asuu nykyisin Kaarinassa. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa syöpää sairastavien ja palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän omaistensa tukeen liittyvien tutkimushankkeissa. 

Väitöstilaisuus perjantaina 13. kesäkuuta

Terveystieteiden maisteri, filosofian maisteri Anu Soikkeli-Jalosen terveystieteiden ja hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Omaisten psykososiaalinen tuki potilaan palliatiivisen osastohoidon aikana: Mittarin kehittäminen ja psykometrinen arviointi tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.6.2025 klo 12 Kaupin kampuksella. Paikkana on  Arvo-rakennuksen auditorio F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Elo Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Elina Haavisto Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anu Soikkeli-Jalonen
anu.soikkeli-jalonen@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote

Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye