Tampereen yliopisto

Väitös: Vastuullinen arviointi ei johda täydellisyyteen, mutta tekee tutkimuksen arvioinnista oikeudenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää

Jaa

Tutkimus ja tutkijat ovat jatkuvan arvioinnin kohteena. Vaikka tutkimuksen arvioinnin haasteet ovat olleet jo pidempään tiedossa, alkoi keskustelu vastuullisemmasta arvioinnista herättää laajempaa mielenkiintoa tiedeyhteisössä vasta 2010-luvun alussa. Väitöstutkimuksessaan YTM Laura Himanen tutki, mitä vastuullisuus tutkimuksen arvioinnissa tarkoittaa, miksi sitä tarvitaan ja miten sitä toteutetaan käytännössä.

Hymyilevä henkilö ulkona, taustalla vihreää kasvillisuutta. Henkilöllä on vaalea lyhyt tukka, läpinäkyvät silmälasit, musta paita ja vaalea takki.
Laura Himanen (Kuva: Jaakko Himanen)

YTM Laura Himasen hallintotieteiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa 6.6.2025.

***

Tutkimuksen arviointi on olennainen osa tiedettä. Arvioinnilla on tärkeä portinvartijarooli siinä, miten tieteellinen laatu ymmärretään ja tunnistetaan. Arvioinnin perusteella päätetään myös millaista tutkimusta tehdään ja kenen toimesta. Kun otetaan huomioon arvioinnin merkitys yksittäisille tutkijoille, organisaatioille ja tieteen kehitykselle, on tärkeää, että arviointi toteutetaan reilusti ja läpinäkyvästi. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, mikä on saanut tiedeyhteisön peräänkuuluttamaan vastuullisempia arviointikäytäntöjä.

Vastuullisempaa tutkimuksen arviointia korostava kansainvälinen liike sai alkunsa 2010-luvun alussa. Laura Himanen käy väitöskirjassaan läpi aiheesta julkaistut tärkeimmät periaatteet ja julistukset, ja selvitetään, miten ne pyrkivät vastaamaan laajasti tunnistettuihin tutkimuksen arvioinnin haasteisiin. Arvioinnin haasteiden kuvaamisen sijaan keskustelussa vastuullisesta tutkimuksen arvioinnista huomio kohdistuu ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tässä Himasen väitöskirjassa tätä lähestymistapaa kutsutaan vastuullisen arvioinnin lupaukseksi. Tarkemmin sillä viitataan pyrkimykseen saada aikaan kokonaisvaltaista arviointikulttuurin muutosta, sen sijaan että ongelmia ratkottaisiin yksittäisten menetelmien, tieteenalojen tai käytäntöjen näkökulmasta.

Tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, että tutkimuksen arvioinnin uudistaminen ei ole helppoa. Vaikka vastuullisemman arvioinnin periaatteet vastaavat hyvin niihin haasteisiin, joita esimerkiksi tutkijat kokevat erilaisissa arviointitilanteissa, ei niiden noudattaminen kuitenkaan takaa, että kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä. 

– Arviointi tuottaa aina voittajia ja häviäjiä. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että mitkään periaatteet tai julistukset eivät pysty täydellisesti vaikuttamaan arvioinnin lähtökohtaiseen subjektiivisuuteen. Tutkijat tuovat vertaisarviointiin omat näkemyksensä siitä, mitä tieteellinen laatu ja vaikuttavuus ovat, eivätkä nämä näkemykset aina kohtaa arvioinnin kohteen käsitysten kanssa, Himanen toteaa. 

Keskustellessa vastuullisesta tutkimuksen arvioinnista on tärkeää tunnistaa myös sen rajat: mihin periaatteilla voidaan vaikuttaa ja mihin ei. 

– Mikäli kuilu periaatteissa julistetun ideaalin ja arvioinnin käytäntöjen välillä kasvaa liian suureksi, on vaarana, että tutkijat vieraantuvat vastuullisen arvioinnin politiikasta ja sen uskottavuus heikentyy, Himanen muistuttaa. 

Tutkimus tekee näkyväksi, kuinka vastuullinen tutkimuksen arviointi liikkeenä on keskittynyt pääosin organisaatiotason muutosten aikaansaamiseen, ja tutkijat ovat näyttäytyneet kehittämistyössä lähinnä arvioinnin kohteina. Koska suurin osa kaikesta tutkimuksen arvioinnista toteutetaan vertaisarviointina, tulisi tutkijat Himasen mukaan nähdä arvioitsijoiden roolissansa yhtenä tärkeimmistä ryhmistä, joka edistää vastuullisempaa tutkimuksen arviointikulttuuria. 

Väitöstilaisuus perjantaina 6. kesäkuuta 

YTM Laura Himasen hallintotieteiden alaan kuuluva väitöskirja The Promise of Responsible Research Assessment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa 6.6.2025 klo 12 keskustakampuksella, Virta-rakennuksen auditoriossa 109 (Åkerlundinkatu 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Ludo Waltman, Leiden University. Kustoksena toimii yliopistotutkija, dosentti Reetta Muhonen Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Himanen
laura.himanen@csc.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote

Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye