Tampereen yliopisto

Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä

Jaa

Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.

Henkilö katsoo kameraan, käsi leuan alla.
Flóra Várkonyi (Kuva: Richárd Várkonyi Photo).

Flóra Várkonyi tarkastelee väitöskirjassaan, miten Pajtim Statovcin romaanit Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän esittävät ja käsittelevät etnisen stereotypisoinnin, rasismin, queeriyden ja kulttuurisen identiteetin teemoja kertojien ja muiden henkilöhahmojen ajattelun ja vuorovaikutuksen kautta. Nämä teemat liittyvät toiseuttamisen laajempaan teemaan, joka saa keskeisen roolin Statovcin romaaneissa. Tutkimuksen kohdeteokset esittävät toiseuttamisen eri muotoja, erityisesti rasismia ja queeriyttämistä perusteellisesti ja moniulotteisesti. Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän ovat luettavissa siirtolaisuuskirjallisuutena.

Siirtolaisuuskirjallisuudeksi laskettavat teokset käsittelevät siirtolaisena olemista siirtolaisten näkökulmasta keskeisimpänä teemanaan, ja teosten muut teemat punoutuvat sen kanssa tiiviisti yhteen. Siirtolainen on henkilö, joka on muuttanut jostakin syystä maasta toiseen. Várkonyin työ edistää siirtolaisuuskirjallisuuden temaattista tutkimusta.

Toiseuttamisen vaikutuksesta kohdeteosten kertojat ja muut siirtolaishenkilöhahmot muodostavat pitkälti kielteisiä stereotypioita uuden kotimaansa tai tilapäisten asuinmaidensa etnisistä enemmistöistä. Tiranan sydämen kertoja on globalisoitumisen aikakauden hylkiö ja muukalainen. Muukalaisen henkilöhahmotyypin piirteitä löytyy myös Kissani Jugoslavian kertojista. Tiranan sydän arvostelee ryhmäkeskeistä ajattelua ja kuvaa sen mekanismeja esittämällä etnisen stereotypisoinnin kielteisiä vaikutuksia ihmisten välisiin suhteisiin ja toiseutettuun yksilöön.

Kohdeteokset painottavat myös rasismin haitallisia vaikutuksia ja ottavat antirasistisen kannan. Yhtäältä niissä rasismi ilmenee arjen rasismina yksilötarinoiden kautta, mutta toisaalta teoksissa korostuu myös rasismin rakenteellinen luonne. 

– Tarkastelemissani Statovcin romaaneissa rasismin esitysten yksi keskeinen piirre on siirtolaisten rasismiin antamien vastausten kuvaaminen, toteaa Várkonyi.

– Kirjailija esittää rasismin dynaamisena ja vuorovaikutuksellisena ilmiönä, jossa on kuitenkin aina mukana valtasuhde etnisten enemmistöjen ja rasismin kohteina olevien siirtolaisten välillä. Siirtolaiset ovat rakenteellisesti etnisiä enemmistöjä heikommassa asemassa, Várkonyi kiteyttää.

Statovcin kertojat eivät vastaa sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevia normeja, jotka he yhdistävät ensisijaisesti albanialaiseen kulttuuriin. Koska tässä ei hyväksytä queeriyttä ja poikkeamista perinteisistä sukupuolirooleista, he etääntyvät albanialaisesta kulttuurista ja sukulaisistaan. Kissani Jugoslavian Suomeen kotoutuneet kertojat suomalaistuvat ajan myötä yhä enemmän, mitä teos ilmaisee myös symbolisten eläinhahmojen avulla.

Väitöstilaisuus tiistaina 17. kesäkuuta

Filosofian maisteri Flóra Várkonyin kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Siirtolaiset ryhmien välissä: Etninen stereotypisointi, rasismi, queeriys ja kulttuurinen identiteetti Pajtim Statovcin romaaneissa Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa tiistaina 17.6.2025 kello 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Päätalon luentosali A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Karkulehto Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Saija Isomaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Flóra Várkonyi
flora.varkonyi@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote

Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye