Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Vastoin oletuksia covid-pandemia ei aiheuttanut piikkiä CAM-hoitojen kokonaiskäytössä Euroopassa: Kasvu oli vain lievää vuodesta 2014 vuoteen 2023. Tulokset ilmenevät Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka on julkaistu Journal of Public Health -lehdessä.
Maakohtaiset erot täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen välillä ovat kuitenkin jyrkkiä. Liettua oli listan kärjessä vuonna 2023, sillä lähes 44 prosenttia väestöstä ilmoitti käyttäneensä jotain CAM-hoitoa viimeisen vuoden aikana, kun Unkarissa vastaava luku on vain vajaat 12 prosenttia.
Liettuassa myös CAM-hoitojen käyttö kasvoi eniten, 34 prosentista 44 prosenttiin vuosina 2014–2023. Myös Ranskassa kasvu oli huomattavaa (33–42 prosenttia) Belgian, Alankomaiden ja Puolan ohella. Sitä vastoin Saksassa ja Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisen hoitojen käyttö laski yleisellä tasolla: Saksassa 40 prosentista 35 prosenttiin ja Suomessa 36 prosentista 28 prosenttiin.
Ranskassa manuaalisten hoitojen osuus kasvoi kolmasosaan
Tutkimuksessa havaittiin eri CAM-hoitomuotojen välillä, että perinteisten aasialaisten lääketieteellisten järjestelmien (TAMS) käyttö pysyi vakaana Euroopassa, kun taas vaihtoehtoisten lääketieteellisten järjestelmien (AMS), kuten homeopatian, käyttö väheni. Manuaalisissa eli käsin tehtävissä hoidoissa, kuten hieronnassa, ja mielen ja kehon hoitokäytännöissä oli pientä kasvua.
AMS-hoitojen käyttö väheni etenkin Saksassa ja Ranskassa. Ranskassa manuaalisten hoitojen käyttö sen sijaan kasvoi merkittävästi, 22 prosentista 33 prosenttiin.
Suomessa laskua oli kaikissa hoitomuodoissa. Vahvinta lasku oli manuaalisissa hoidoissa, 32 prosentista 25 prosenttiin.
Kulttuurilla, politiikalla ja terveydenhuollolla vaikutusta ihmisten valintoihin
Maakohtaiset vaihtelut vaihtoehtoisissa hoitomuodoissa viittaavat tutkijoiden mukaan kulttuurisiin tekijöihin, sääntelyyn ja terveydenhuoltojärjestelmän eroihin. Maakohtaiset erot osoittavatkin, miten kansallinen kulttuuri, politiikka ja terveydenhuollon saatavuus muokkaavat ihmisten valintoja.
- Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa vaihtoehtoiset lääketieteelliset järjestelmät, kuten homeopatia, ovat joutuneet viime vuosina kasvavan julkisen ja poliittisen tarkastelun kohteeksi, mikä saattaa selittää niiden käytön vähenemisen näissä maissa, kertovat tutkijat Laura Kemppainen ja Teemu Kemppainen Helsingin yliopistosta.
Suomessa 13 prosenttia turvautuu ainoastaan CAM-hoitoihin
Noin 8 prosenttia CAM:n käyttäjistä Euroopassa ilmoitti luottavansa vain vaihtoehtoisiin hoitoihin kuulematta lääketieteen ammattilaisia. Suomessa ainoastaan CAM-hoitoihin turvautuvien määrä oli vuonna 2023 hieman Europan keskiarvoa korkeampi, noin 13 prosenttia.
- Tämä voi johtaa mahdollisiin viivästyksiin diagnoosissa ja hoidossa. Vaikka käyttäjämääristä ei nouse vielä suurta kansanterveydellistä huolenaihetta, se korostaa lisäseurannan tarvetta, tutkijat kertovat.
Aiempien havaintojen mukaisesti CAM:n käyttävät pääasiassa naiset, keski-ikäiset ja korkeasti koulutetut.
- Nämä sosiodemografiset tekijät ovat ratkaisevan tärkeitä terveyskäyttäytymisen ymmärtämisessä ja CAM:n käytön seurannassa, Laura ja Teemu Kemppainen toteavat.
Tutkimus on jatkoa kirjoittajien aiemmalle laajalti siteeratulle analyysille CAM:n käytöstä Euroopassa ja tarjoaa päivityksen vuoden 2023 Euroopan sosiaalitutkimuksesta (ESS). Yhdessä havainnot tarjoavat vuosikymmenen mittaisen näkökulman terveyskäyttäytymisen muutokseen ja COVID-19-pandemian kaltaisten tapahtumien vaikutukseen.
Lisätietoja:
Laura Kemppainen
laura.kemppainen@helsinki.fi
Puh. 050 5560741
Julkaisu:
Kemppainen, L.M., & Kemppainen, T.T. (2025). Changes in Complementary and Alternative Medicine (CAM) use from 2014 to 2023: Findings from a cross-national population-based survey in Europe. Journal of Public Health. https://doi.org/10.1007/s10389-025-02494-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Amikseen vai lukioon? Ysiluokkalaisen motivaatio matematiikassa ja äidinkielessä ennustaa valintaa9.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Motivaatio opiskella matematiikkaa ja äidinkieltä peruskoulun viimeisen vuoden aikana ennustaa päättöarvosanoja ja on merkittävästi yhteydessä valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme