Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot

Jaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.

Työikäisen väestön terveyden edistäminen on tärkeää heikentyvän huoltosuhteen Suomessa. Työterveyden keskeinen mittari on kustannus, jonka yhteiskunta menettää sairauspoissaolojen takia. Kustannusten tutkiminen auttaa kehittämään strategioita ja toimenpiteitä poissaolojen vähentämiseksi, mutta myös työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi.  

Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot muodostavat määrällisesti suurimman osan kuntatyöntekijöiden poissaoloista. Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat viikon alkuun, erityisesti maanantaihin ja maanantaina alkavat poissaolot aiheuttavat jopa kaksinkertaiset kustannukset muihin viikonpäiviin verrattuna. Tutkijoiden mukaan lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista. 

Etla selvitti eläkevakuuttaja Kevan toimeksiannosta ja Kevan aineistoihin pohjautuen sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia kunta-alalla vuosina 2019–2021. Analyysi kattoi yli 215 000 työntekijän poissaolotiedot. Tänään julkaistussa tutkimuksessa "Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla" (Etla Raportti 165) on keskitytty erityisesti lyhyisiin, alle 10 päivän sairauspoissaoloihin. Tutkimusaineisto on otanta eli se ei kata kaikkia kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöitä. 

Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja sairauspoissaolojen todennäköisyydessä, vaikka työntekijöiden taustatekijät, kuten ikä ja ammatti, vakioitiin. Tämä viittaa siihen, että työkykyjohtamisen käytännöillä ja organisaatiokulttuurilla on suuri vaikutus poissaolokäyttäytymiseen. 

– Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti, toteaa Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö, LL, MBA Martti Kulvik

Tutkimuksen mukaan erityisen haastavia ovat pitkät, yli 30 päivän sairauspoissaolot. Pitkät sairauspoissaolot aiheuttavat noin puolet kaikista työnantajille koituneista sairauspoissaolokustannuksista, vaikka niitä on vain alle 10 prosentilla henkilöstöstä. Pitkien poissaolojen kustannusrasitetta lisää se, että vaikka Kela korvaa osan kustannuksista 11. päivästä alkaen, työnantajalle jää edelleen huomattava osuus palkkavastuista.

Hoito-, varhaiskasvatus-/opetus- ja sosiaaliala dominoivat sairauspoissaoloista työnantajille syntyviä välittömiä kokonaiskustannuksia. Selityksenä ovat tutkijoiden mukaan muun muassa kyseisten ammattiryhmien suuret työntekijämäärät sekä jatkuva altistuminen tarttuville taudinaiheuttajille.  

Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitystä korostavat myös nuorten poissaolojen lisääntyminen sekä mielenterveyssyihin liittyvien pitkien poissaolojen kasvu. Tutkijat suosittelevatkin kunnille nykyistä aktiivisempaa lyhyiden sairauspoissaolojen seurantaa sekä organisaatiokohtaisen tiedon hyödyntämistä toimenpiteissä. 

Tutkimuksen keskeiset havainnot: 

  • Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset kasvoivat kolmen vuoden tarkastelujaksolla 17 prosenttia 

  • Lyhyet (1–10 pv) poissaolot aiheuttivat työnantajille suurimmat välittömät kustannukset 

  • Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna. Keskeinen todennäköinen selittäjä on viikonloppuna alkaneet sairausjaksot. 

  • Eri kuntatyönantajien välillä on merkittäviä eroja poissaoloriskeissä 

  • Yli 30 päivän sairauspoissaolot aiheuttivat noin 50 prosenttia kokonaiskuluista, vaikka niitä oli vain 9 prosentilla työntekijöistä. 

Kulvik, Martti – Kuusi, Tero – Laurikka, Annu – Valkonen, Tarmo: Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla. Kunta-alan työnantajille ennen korona-aikaa aiheutuneita sairauspoissaolojen kustannuksia (Etla Raportti 165) 

Liitteet: 

Kuvio 11: Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan

Kuvio 12: Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan 

Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla. Kunta-alan työnantajille ennen korona-aikaa aiheutuneita sairauspoissaolojen kustannuksia (Etla Raportti 165) (pdf)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimuspäällikkö, LL, MBA Martti Kulvik
Etlan tutkimuspäällikkö, LL, MBA Martti Kulvik
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi
Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi
Lataa
Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen
Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen
Lataa
Kuvio 11: Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan
Kuvio 11: Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan
Lataa
Kuvio 12: Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan
Kuvio 12: Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan
Lataa
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous15.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.

Palvelualat vauhtiin uusilla politiikkatoimilla: vahvistetaan investointiympäristöä, lisätään työvoiman liikkuvuutta ja hyödynnetään tekoälyä24.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen yksityiset palvelualat toimivat taloutemme selkärankana, mutta niiden tuottavuuskehitys laahaa kilpailijamaihin verrattuna. Palvelualat kärsivät vähäisestä pääomaintensiivisyydestä, tehottomasta työvoiman kohdentumisesta ja digitalisaation epätasaisesta hyödyntämisestä. Palveluiden tuonti ulkomailta kasvattaa työllisyyttä, mutta ei paranna yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu edellyttää kotimaisia investointeja, työvoiman liikkuvuutta sekä generatiivisen tekoälyn merkittävämpää hyödyntämistä.

Muistutuskutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?23.9.2025 09:44:00 EEST | Kutsu

Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tule mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin: https://etla.videosync.fi/24-9-2025-webinaari Ilmoittaudu paikan päälle Tilaisuuden ohjelma 09.30–09.35 T

Kutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?18.9.2025 10:28:55 EEST | Kutsu

Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Livestriimiin ilmoittautuneille lähetetään linkki striimiin myöhemmin. Ilmoittaudu mukaan Ilmoittautumiset tilaisuuteen

Etla alentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan – ”kasvun heikoin lenkki on nyt kotitalouksien kulutus”17.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Suomen talouden lupaavasti alkaneeseen kasvuun on tullut tänä vuonna yllättävä katkos. Sen takia Etla alentaa ennustettaan ja ennustaa kuluvalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Edellytykset parempaan ovat kuitenkin yhä olemassa ja ensi vuodelle ennakoidaan 1,4 prosentin kasvuvauhtia. Kansainvälistä kauppaa varjostanut tulliuhka on osittain väistynyt, mutta ulkomaankauppa ei pysty kertaheitolla kääntämään Suomen taloutta kasvuun. Kotitalouksien kulutus painuu jo kolmatta vuotta peräkkäin ja on vajonnut nyt vuoden 2018 tasolle, kun myös työmarkkinat jatkavat kohmeisina. Käänne on kuitenkin odotettavissa ensi vuonna, arvioi Etlan ennusteryhmä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye