Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot
23.6.2025 06:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Työikäisen väestön terveyden edistäminen on tärkeää heikentyvän huoltosuhteen Suomessa. Työterveyden keskeinen mittari on kustannus, jonka yhteiskunta menettää sairauspoissaolojen takia. Kustannusten tutkiminen auttaa kehittämään strategioita ja toimenpiteitä poissaolojen vähentämiseksi, mutta myös työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi.
Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot muodostavat määrällisesti suurimman osan kuntatyöntekijöiden poissaoloista. Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat viikon alkuun, erityisesti maanantaihin ja maanantaina alkavat poissaolot aiheuttavat jopa kaksinkertaiset kustannukset muihin viikonpäiviin verrattuna. Tutkijoiden mukaan lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista.
Etla selvitti eläkevakuuttaja Kevan toimeksiannosta ja Kevan aineistoihin pohjautuen sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia kunta-alalla vuosina 2019–2021. Analyysi kattoi yli 215 000 työntekijän poissaolotiedot. Tänään julkaistussa tutkimuksessa "Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla" (Etla Raportti 165) on keskitytty erityisesti lyhyisiin, alle 10 päivän sairauspoissaoloihin. Tutkimusaineisto on otanta eli se ei kata kaikkia kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöitä.

Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja sairauspoissaolojen todennäköisyydessä, vaikka työntekijöiden taustatekijät, kuten ikä ja ammatti, vakioitiin. Tämä viittaa siihen, että työkykyjohtamisen käytännöillä ja organisaatiokulttuurilla on suuri vaikutus poissaolokäyttäytymiseen.
– Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti, toteaa Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö, LL, MBA Martti Kulvik.
Tutkimuksen mukaan erityisen haastavia ovat pitkät, yli 30 päivän sairauspoissaolot. Pitkät sairauspoissaolot aiheuttavat noin puolet kaikista työnantajille koituneista sairauspoissaolokustannuksista, vaikka niitä on vain alle 10 prosentilla henkilöstöstä. Pitkien poissaolojen kustannusrasitetta lisää se, että vaikka Kela korvaa osan kustannuksista 11. päivästä alkaen, työnantajalle jää edelleen huomattava osuus palkkavastuista.

Hoito-, varhaiskasvatus-/opetus- ja sosiaaliala dominoivat sairauspoissaoloista työnantajille syntyviä välittömiä kokonaiskustannuksia. Selityksenä ovat tutkijoiden mukaan muun muassa kyseisten ammattiryhmien suuret työntekijämäärät sekä jatkuva altistuminen tarttuville taudinaiheuttajille.
Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitystä korostavat myös nuorten poissaolojen lisääntyminen sekä mielenterveyssyihin liittyvien pitkien poissaolojen kasvu. Tutkijat suosittelevatkin kunnille nykyistä aktiivisempaa lyhyiden sairauspoissaolojen seurantaa sekä organisaatiokohtaisen tiedon hyödyntämistä toimenpiteissä.
Tutkimuksen keskeiset havainnot:
-
Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset kasvoivat kolmen vuoden tarkastelujaksolla 17 prosenttia
-
Lyhyet (1–10 pv) poissaolot aiheuttivat työnantajille suurimmat välittömät kustannukset
-
Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna. Keskeinen todennäköinen selittäjä on viikonloppuna alkaneet sairausjaksot.
-
Eri kuntatyönantajien välillä on merkittäviä eroja poissaoloriskeissä
-
Yli 30 päivän sairauspoissaolot aiheuttivat noin 50 prosenttia kokonaiskuluista, vaikka niitä oli vain 9 prosentilla työntekijöistä.
Kulvik, Martti – Kuusi, Tero – Laurikka, Annu – Valkonen, Tarmo: Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla. Kunta-alan työnantajille ennen korona-aikaa aiheutuneita sairauspoissaolojen kustannuksia (Etla Raportti 165)
Liitteet:
Kuvio 11: Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan
Kuvio 12: Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan
Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla. Kunta-alan työnantajille ennen korona-aikaa aiheutuneita sairauspoissaolojen kustannuksia (Etla Raportti 165) (pdf)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Martti KulvikTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:041-543 3342martti.kulvik@etla.fiTero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiTarmo ValkonenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 329 6014tarmo.valkonen@etla.fiKuvat






Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Hyötyjä vai uhkakuvia? Tekoäly & vihreä siirtymä Etla-seminaarissa 23.9. klo 9.3018.9.2026 13:11:41 EEST | Kutsu
Miten nappaamme tekoälykehityksen hyödyt Suomen työelämään? Voiko kulutusdata muokata ostosvalintoja? Millaiset ovat talouspolitiikan askelmerkit tekoälyn ja vihreän siirtymän suhteen?
Etla ennustaa: kasvukäänne vahvistuu ja investointihanat aukeavat17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Talouskasvu vahvistuu tänä vuonna 1,7 prosenttiin ja nousee ensi vuonna jo lähelle kahta prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Etlan ennusteen mukaan Suomi pysyttelee lähivuosina kasvussa kiinni. Erityisesti investoinnit tuottavat kasvusysäyksen ja lisääntyvät tänä vuonna yli viisi prosenttia ja ensi vuonna reilut 9 prosenttia. Ensi vuoden investointien kasvu tulee suurelta osin hakukoneyhtiö Googlen ilmoittamista datakeskusinvestoinneista. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna ja kasvukäänne alkaa vihdoin vuoden lopulla näkyä myös työmarkkinoilla, joskin sitä ennen työttömyysaste ehtii kivuta ennätyksellisen korkealle.
Kutsu medialle: Onko Suomen talouden käänne vihdoin täällä? Etlan syksyn Suhdanne-ennuste julki 17.9.9.9.2026 13:25:14 EEST | Kutsu
Meneekö 2 prosentin kasvu tänä vuonna rikki? Miten maailman myrskyt nyt vaikuttavat? Milloin näemme merkkejä paremmasta työllisyydestä? Uskaltavatko kotitaloudet kuluttaa? Vähentääkö piristyvä talouskasvu tulevaisuuden sopeutustarvetta?
Etlan 80-vuotisjuhlaseminaari nyt katsottavissa myös verkossa8.9.2026 10:57:39 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 80-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talossa on nyt julkaistu kokonaisuudessaan tallenteena verkossa. Etla juhli merkkipäiväänsä 2. syyskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Seminaari kokosi yhteen liki kolmesataa kutsuvierasta, niin talouden johtavia asiantuntijoita kuin yrityselämää ja päättäjiä. Tilaisuuden teemana oli Suomi vuonna 2051 ja lavahaastattelussa Suomen haasteita ja vahvuuksia pohti myös tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Etla: Pohjoismaisissa arvoketjuissa piilee huomattava altistuminen Euroopan ulkopuolelle7.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden välisessä kaupassa piilee merkittävä ja näkymätön riippuvuus Euroopan ulkopuolisista maista, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Keskimäärin 11 prosenttia muista Pohjoismaista tulevasta välituotetuonnista on arvoketjun toisessa portaassa peräisin Euroopan ulkopuolelta, ja suuri osa siitä muodostuu tuonnista Kiinasta ja muista BRICS+-maista. Tutkijoiden mukaan pelkkä hankinta lähialueiltakaan ei takaa enää huoltovarmuutta kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme