Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot

Jaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.

Työikäisen väestön terveyden edistäminen on tärkeää heikentyvän huoltosuhteen Suomessa. Työterveyden keskeinen mittari on kustannus, jonka yhteiskunta menettää sairauspoissaolojen takia. Kustannusten tutkiminen auttaa kehittämään strategioita ja toimenpiteitä poissaolojen vähentämiseksi, mutta myös työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi.  

Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot muodostavat määrällisesti suurimman osan kuntatyöntekijöiden poissaoloista. Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat viikon alkuun, erityisesti maanantaihin ja maanantaina alkavat poissaolot aiheuttavat jopa kaksinkertaiset kustannukset muihin viikonpäiviin verrattuna. Tutkijoiden mukaan lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista. 

Etla selvitti eläkevakuuttaja Kevan toimeksiannosta ja Kevan aineistoihin pohjautuen sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia kunta-alalla vuosina 2019–2021. Analyysi kattoi yli 215 000 työntekijän poissaolotiedot. Tänään julkaistussa tutkimuksessa "Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla" (Etla Raportti 165) on keskitytty erityisesti lyhyisiin, alle 10 päivän sairauspoissaoloihin. Tutkimusaineisto on otanta eli se ei kata kaikkia kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöitä. 

Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja sairauspoissaolojen todennäköisyydessä, vaikka työntekijöiden taustatekijät, kuten ikä ja ammatti, vakioitiin. Tämä viittaa siihen, että työkykyjohtamisen käytännöillä ja organisaatiokulttuurilla on suuri vaikutus poissaolokäyttäytymiseen. 

– Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti, toteaa Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö, LL, MBA Martti Kulvik

Tutkimuksen mukaan erityisen haastavia ovat pitkät, yli 30 päivän sairauspoissaolot. Pitkät sairauspoissaolot aiheuttavat noin puolet kaikista työnantajille koituneista sairauspoissaolokustannuksista, vaikka niitä on vain alle 10 prosentilla henkilöstöstä. Pitkien poissaolojen kustannusrasitetta lisää se, että vaikka Kela korvaa osan kustannuksista 11. päivästä alkaen, työnantajalle jää edelleen huomattava osuus palkkavastuista.

Hoito-, varhaiskasvatus-/opetus- ja sosiaaliala dominoivat sairauspoissaoloista työnantajille syntyviä välittömiä kokonaiskustannuksia. Selityksenä ovat tutkijoiden mukaan muun muassa kyseisten ammattiryhmien suuret työntekijämäärät sekä jatkuva altistuminen tarttuville taudinaiheuttajille.  

Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitystä korostavat myös nuorten poissaolojen lisääntyminen sekä mielenterveyssyihin liittyvien pitkien poissaolojen kasvu. Tutkijat suosittelevatkin kunnille nykyistä aktiivisempaa lyhyiden sairauspoissaolojen seurantaa sekä organisaatiokohtaisen tiedon hyödyntämistä toimenpiteissä. 

Tutkimuksen keskeiset havainnot: 

  • Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset kasvoivat kolmen vuoden tarkastelujaksolla 17 prosenttia 

  • Lyhyet (1–10 pv) poissaolot aiheuttivat työnantajille suurimmat välittömät kustannukset 

  • Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna. Keskeinen todennäköinen selittäjä on viikonloppuna alkaneet sairausjaksot. 

  • Eri kuntatyönantajien välillä on merkittäviä eroja poissaoloriskeissä 

  • Yli 30 päivän sairauspoissaolot aiheuttivat noin 50 prosenttia kokonaiskuluista, vaikka niitä oli vain 9 prosentilla työntekijöistä. 

Kulvik, Martti – Kuusi, Tero – Laurikka, Annu – Valkonen, Tarmo: Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla. Kunta-alan työnantajille ennen korona-aikaa aiheutuneita sairauspoissaolojen kustannuksia (Etla Raportti 165) 

Liitteet: 

Kuvio 11: Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan

Kuvio 12: Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan 

Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla. Kunta-alan työnantajille ennen korona-aikaa aiheutuneita sairauspoissaolojen kustannuksia (Etla Raportti 165) (pdf)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimuspäällikkö, LL, MBA Martti Kulvik
Etlan tutkimuspäällikkö, LL, MBA Martti Kulvik
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi
Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi
Lataa
Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen
Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen
Lataa
Kuvio 11: Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan
Kuvio 11: Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan
Lataa
Kuvio 12: Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan
Kuvio 12: Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan
Lataa
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.

Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.

Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.

Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye