Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Työikäisen väestön terveyden edistäminen on tärkeää heikentyvän huoltosuhteen Suomessa. Työterveyden keskeinen mittari on kustannus, jonka yhteiskunta menettää sairauspoissaolojen takia. Kustannusten tutkiminen auttaa kehittämään strategioita ja toimenpiteitä poissaolojen vähentämiseksi, mutta myös työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi.
Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot muodostavat määrällisesti suurimman osan kuntatyöntekijöiden poissaoloista. Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat viikon alkuun, erityisesti maanantaihin ja maanantaina alkavat poissaolot aiheuttavat jopa kaksinkertaiset kustannukset muihin viikonpäiviin verrattuna. Tutkijoiden mukaan lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista.
Etla selvitti eläkevakuuttaja Kevan toimeksiannosta ja Kevan aineistoihin pohjautuen sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia kunta-alalla vuosina 2019–2021. Analyysi kattoi yli 215 000 työntekijän poissaolotiedot. Tänään julkaistussa tutkimuksessa "Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla" (Etla Raportti 165) on keskitytty erityisesti lyhyisiin, alle 10 päivän sairauspoissaoloihin. Tutkimusaineisto on otanta eli se ei kata kaikkia kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöitä.

Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja sairauspoissaolojen todennäköisyydessä, vaikka työntekijöiden taustatekijät, kuten ikä ja ammatti, vakioitiin. Tämä viittaa siihen, että työkykyjohtamisen käytännöillä ja organisaatiokulttuurilla on suuri vaikutus poissaolokäyttäytymiseen.
– Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti, toteaa Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö, LL, MBA Martti Kulvik.
Tutkimuksen mukaan erityisen haastavia ovat pitkät, yli 30 päivän sairauspoissaolot. Pitkät sairauspoissaolot aiheuttavat noin puolet kaikista työnantajille koituneista sairauspoissaolokustannuksista, vaikka niitä on vain alle 10 prosentilla henkilöstöstä. Pitkien poissaolojen kustannusrasitetta lisää se, että vaikka Kela korvaa osan kustannuksista 11. päivästä alkaen, työnantajalle jää edelleen huomattava osuus palkkavastuista.

Hoito-, varhaiskasvatus-/opetus- ja sosiaaliala dominoivat sairauspoissaoloista työnantajille syntyviä välittömiä kokonaiskustannuksia. Selityksenä ovat tutkijoiden mukaan muun muassa kyseisten ammattiryhmien suuret työntekijämäärät sekä jatkuva altistuminen tarttuville taudinaiheuttajille.
Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitystä korostavat myös nuorten poissaolojen lisääntyminen sekä mielenterveyssyihin liittyvien pitkien poissaolojen kasvu. Tutkijat suosittelevatkin kunnille nykyistä aktiivisempaa lyhyiden sairauspoissaolojen seurantaa sekä organisaatiokohtaisen tiedon hyödyntämistä toimenpiteissä.
Tutkimuksen keskeiset havainnot:
-
Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset kasvoivat kolmen vuoden tarkastelujaksolla 17 prosenttia
-
Lyhyet (1–10 pv) poissaolot aiheuttivat työnantajille suurimmat välittömät kustannukset
-
Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna. Keskeinen todennäköinen selittäjä on viikonloppuna alkaneet sairausjaksot.
-
Eri kuntatyönantajien välillä on merkittäviä eroja poissaoloriskeissä
-
Yli 30 päivän sairauspoissaolot aiheuttivat noin 50 prosenttia kokonaiskuluista, vaikka niitä oli vain 9 prosentilla työntekijöistä.
Kulvik, Martti – Kuusi, Tero – Laurikka, Annu – Valkonen, Tarmo: Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla. Kunta-alan työnantajille ennen korona-aikaa aiheutuneita sairauspoissaolojen kustannuksia (Etla Raportti 165)
Liitteet:
Kuvio 11: Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan
Kuvio 12: Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan
Lyhyen työkyvyttömyyden kustannukset kunta-alan työpaikoilla. Kunta-alan työnantajille ennen korona-aikaa aiheutuneita sairauspoissaolojen kustannuksia (Etla Raportti 165) (pdf)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Martti KulvikTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:041-543 3342martti.kulvik@etla.fiTero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiTarmo ValkonenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 329 6014tarmo.valkonen@etla.fiKuvat






Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme