ADHD-, masennus- ja psykoosilääkkeiden käyttö on yleistynyt lapsilla ja nuorilla – uusi sovellus näyttää alueelliset ja sukupuolten väliset erot lääkkeiden käytössä

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoidossa käytettävien lääkkeiden ja psyykenlääkkeiden käyttö on kasvanut selvästi vuosina 2014–2024. Vuonna 2024 ADHD-lääkkeitä käytti jo 10,6 prosenttia alakouluikäisistä pojista ja 3,6 prosenttia tytöistä.

Masennuslääkkeiden käyttäjiä oli eniten nuorissa aikuisissa naisissa: heistä 17,7 prosenttia käytti masennuslääkkeitä, kun vastaava osuus miehillä oli 7,5 prosenttia. Vaikka käyttäjämäärät ovat kasvussa myös muissa Pohjoismaissa, Suomessa kasvuon ollut poikkeuksellisen voimakasta.

– Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien, kuten ADHD, diagnoosit ovat yleistyneet väestössä. Tämä on osaltaan seurausta siitä, että terveyspalveluihin ohjautuminen ja hakeutuminen ovat olleet kasvussa, mutta samanaikaisesti terveydenhuollon avohuollon diagnosointi- ja lääkehoitokäytännöissä on myös tapahtunut selkeä muutos, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.

ADHD- ja psyykenlääkkeiden käyttäjien osuus vaihtelee Suomessa iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Vuonna 2024 ADHD-lääkkeiden käyttäjien osuus alakouluikäisistä (7–12-vuotiaat) pojista vaihteli hyvinvointialueittain 6,6–18,7 prosentin ja tytöistä 2,0–8,5 prosentin välillä. Masennuslääkkeiden käyttäjien osuus nuorista aikuisista (18–29-vuotiaat) oli puolestaan miehillä 6,3–9,4 prosenttia ja naisilla 14,2–21,0 prosenttia alueesta riippuen.

– ADHD- ja psyykenlääkkeiden käyttö on Itä-Suomessa johdonmukaisesti yleisempää kuin muualla Suomessa. Taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä, kuten alueellisia eroja oireilun esiintyvyydessä. Itä-Suomi korostuu ADHD-lääkkeiden käytössä kuitenkin niin poikkeuksellisella tavalla, että selityksiä on syytä etsiä myös hoitokulttuurien ja hoitokäytäntöjen eroista, toteaa Vuori.

Lasten ja nuorten lääkkeiden käyttöä voi tarkastella iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan

Kelan uudessa datasovelluksessa lasten ja nuorten ADHD-, masennus-, ja psykoosilääkkeiden käyttäjämääriä ja väestöosuuksia voi tarkastella vuodesta 2014 alkaen iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Datasovellus perustuu sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisteriaineistoon.

Käytetty rekisteri sisältää laajasti tietoa avohoidossa tapahtuvasta, korvausjärjestelmän piiriin kuuluvasta lääkehoidosta. Tietoja voidaan vertailla kansainvälisesti ja seurata ADHD-, masennus- ja psykoosilääkkeiden käytön pitkän ajan kehitystä lapsilla ja nuorilla.

– On tärkeää huomioida, että tilastoiduilla lääkkeillä on useita käyttötarkoituksia: masennuslääkkeitä määrätään myös ahdistuneisuuden ja kivun hoitoon. Psykoosilääkkeitä puolestaan määrätään lapsille esimerkiksi aggressiivisuuden ja käytöshäiriöiden hoitoon, vaikka kaikkiin käyttötarkoituksiin niillä ei virallista käyttöaihetta olekaan, muistuttaa Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.

Kelan tietotuotanto tukee sekä sosiaaliturvan toimeenpanoa että hyvinvointialueiden tiedolla johtamista. Uusi datasovellus palvelee viranomaisia, kliinikoita, tutkijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita.

–Sovellus on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Se on toteutettu vapaan lähdekoodin Observable Framework -teknologialla, ja sovellus toimii käyttäjän selaimessa ilman taustajärjestelmää. Sovelluksen lähdekoodi julkaistaan syksyllä, sanoo Kelan erikoistutkija Markus Kainu.

Sovelluksen perustana käytettävät tilastotiedot päivitetään jatkossa vuosittain, viimeistään maaliskuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluvan vuoden tiedot ovat saatavilla viimeistään kevättalvella 2026. Sovelluksen tietosisältöjä on myös tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa kattamaan esimerkiksi muita ikäryhmiä.  

Lisätietoa

Nuorten ADHD-, masennus- ja psykoosilääkkeiden käytön tilannekuva