Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Alkoholin hinnoissa on suuria eroja Euroopan maiden välillä. Islannissa hintataso oli liki kolminkertainen verrattuna EU-keskiarvoon. Edullisinta alkoholi oli Italiassa ja Saksassa. Tiedot perustuvat kansainväliseen hintavertailuun.
“EU-maissa alkoholia verotetaan hyvin eri tavalla. Erityisesti viinin verotuksessa EU jakautuu kahtia. Monissa Etelä- ja Keski-Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, viinin valmistevero on nolla. Sen sijaan Pohjoismaat samoin kuin Irlanti verottavat viiniä selvästi enemmän. Myös väkevien alkoholijuomien ja oluen verotuksessa on suuria eroja – Suomi on myös näissä tuoteryhmissä yksi Euroopan kireimmin verottavista maista”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Harri Kananoja.
Tupakan hinnoissa Suomi oli Euroopan kuudenneksi kallein maa. Kalleinta tupakka oli Irlannissa, jossa tupakoitsija joutui maksamaan savukkeista 160 % enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
“Myös tupakkatuotteiden verotuksessa Euroopassa on suuria vaihteluita maiden välillä. Vaikka EU-säädökset asettavat puitteet, kansalliset verojärjestelmät vaihtelevat maiden välillä, mikä näkyy savukkeiden isoissa hintaeroissa.”
Ruoka ja alkoholittomat juomat Suomessa 10 prosenttia EU:n keskitasoa kalliimpaa
Ruuan ja alkoholittomien juomien hinnoilla mitattuna Suomi sijoittui kaikkien Euroopan maiden joukossa kahdeksanneksi. Suomea kalliimpia olivat esimerkiksi Sveitsi ja muut Pohjoismaat Ruotsia lukuun ottamatta.
Naapurimaissa Virossa ja Ruotsissa ruoka ja alkoholittomat juomat olivat vain hieman Suomea edullisempia.
”Edellisessä vastaavassa vertailuissa Ruotsi oli vielä Suomea hieman kalliimpi, mutta Ruotsin kruunun heikkeneminen suhteessa euroon näkyi nyt ruuan ja juomien halpenemisena. Virossa taas hintatasoindeksi on noussut Suomea voimakkaamman inflaation myötä. Vielä kolme vuotta sitten Viron hintataso oli alle EU-keskiarvon”, Kananoja kertoo.
“Vertailun kalleimmat maat Sveitsi, Islanti ja Norja, jotka eivät kuulu Euroopan unioniin, ovat olleet kärkimaita hyvinkin pitkään.”
Halvinta ruoka ja alkoholittomat juomat olivat vuonna 2024 Pohjois-Makedoniassa, Romaniassa ja Turkissa. Pohjois-Makedonian hintataso oli noin 70 % EU-keskiarvosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri KananojaYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3567harri.kananoja@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä ja liikevaihto vahvassa kasvussa 202419.12.2025 08:03:55 EET | Tiedote
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä kasvoi jopa 29 % viime vuoden aikana. Ala kasvoi tämän myötä myös liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna.
Konkurssihakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen19.12.2025 08:02:07 EET | Tiedote
Konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999, eli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
Julkinen velka pieneni kolmannella neljänneksellä18.12.2025 08:02:02 EET | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka laski vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös velan suhde bruttokansantuotteeseen pieneni.
Pienituloisten osuus kasvoi viime vuonna – pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot laskivat16.12.2025 08:02:27 EET | Tiedote
Väestön pienituloisimman kymmenesosan reaalitulojen keskiarvo aleni reaalisesti 0,6 % ja suurituloisimman kymmenesosan kasvoi 3,5 % vuonna 2024. Niinpä tuloerot kasvoivat. Samaan aikaan pienituloisiksi luokiteltavien määrä ja osuus kasvoivat.
Yhä useampi uusi ylioppilas jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle – myös hakematta jättäneiden osuus kasvoi12.12.2025 08:01:35 EET | Tiedote
Kevään 2024 ylioppilaista 67 % jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Ilman opiskelupaikkaa jääneiden osuus kasvoi jälleen yhden prosenttiyksikön edeltävästä vuodesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme