Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Minskande och ojämlikt politiskt deltagande bland unga från olika bakgrunder försvagar många västerländska demokratier. Finlandssvenskar – till skillnad från de flesta etniska minoriteter – deltar dock mer aktivt och systematiskt i politiken än finskspråkiga finländare. Detta deltagande utvecklas inte i ett vakuum, och därför jämför PM Venla Hannuksela ungdomar i åldern 15–18 år från både den finskspråkiga majoriteten och den svenskspråkiga minoriteten.
Hannuksela fokuserar särskilt på ungdomars tilltro sin egen förmåga att förstå och påverka politik. Denna så kallade politiska självtillit är en av de viktigaste drivkrafterna för politiskt deltagande, och avhandlingen visar att den också bidrar till finlandssvenskarnas högre politiska deltagande.
Ungas politiska utveckling – eller politiska socialisation – sker främst i familjen, vänkretsen, skolan, genom medier och i sociala gemenskaper som fritidsgrupper. Dessa aktörer behöver inte förmedla bokstavlig politisk information för att vara politiskt betydelsefulla – till exempel påverkar sättet att bemöta unga utvecklingen av politiska attityder. Politisk socialisation kan också påverkas av bakgrundsfaktorer som minoritetsstatus.
– Den sårbarhet som minoritetsstatus medför kan stärka den interna sammanhållningen inom minoritetsgrupper och öka behovet av att betona aktivt medborgarskap. Samtidigt befinner sig olika minoriteter i mycket olika situationer, till exempel vad gäller ekonomiska resurser och statligt skydd, säger Hannuksela.
Känslan av samhörighet förbättrar den politiska diskussionen
Hannukselas forskningsresultat bekräftar bilden av en stark känsla av samhörighet inom minoriteter: svenskspråkiga ungdomar upplever i högre grad gemenskap och mindre ensamhet än finskspråkiga. Studien visar också att dessa faktorer hänger samman med ungas politiska självtillit. Däremot deltar svenskspråkiga ungdomar inte mer i medborgaraktivitet än finskspråkiga, och de har inte heller generellt sett större förtroende för andra människor.
Enligt avhandlingen kan upplevelser av gemenskap förstärka politisk självtillit inte bara direkt, utan också genom att förbättra möjligheter att diskutera politik.
– Ju starkare ungdomar känner att de hör till sin klassgemenskap, desto mer sannolikt är det att de upplever att samhällsfrågor kan diskuteras på ett tryggt sätt där olika åsikter respekteras.
Enligt Hannukselas resultat hänger ett sådant diskussionsklimat i sin tur samman med politisk självtillit och enligt tidigare forskning även med många andra faktorer bakom politiskt deltagande – med andra ord är satsningar på gemenskapskänslor också satsningar på ungas politiska engagemang, både bland majoriteter och minoriteter.
Disputation fredagen den 27 juni
Venla Hannukselas doktorsavhandling i statsvetenskap, Political Self-Efficacy Development within a Minority: The Causes and Consequences of Political Self-Efficacy among Swedish-Speaking Finnish Adolescents, försvaras offentligt vid Fakulteten för ledarskap och ekonomi vid Tammerfors universitet fredagen den 27 juni 2025 kl. 12.00 i sal D11 i universitetets huvudbyggnad (Kalevantie 4, Tammerfors). Opponent är biträdande professor Ellen Claes från KU Leuven i Belgien och kustos är professor Elina Kestilä-Kekkonen från Tammerfors universitet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Venla Hannuksela
venla.hannuksela@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme