EVA: Suomi tarvitsee alustatyölain – yrittäjämuotoisen toiminnan tulee olla mahdollista

Ilman selkeää lainsäädäntöä ja sitä ennakolta tulkitsevaa tahoa työsuhteen muodostumisen arviointi jää jälkikäteiseksi ja epävarmaksi sekä työn suorittajille että alustayrityksille.

”Alustatyötä pitää jatkossakin pystyä tekemään myös yrittäjänä. Tarvitaan selkeä laki, joka turvaa työn suorittajien oikeudet, mutta ei estä alustojen kehittämistä Suomessa. Kasvu ja kehitys tukehtuu epäselvällä tai liian raskaalla sääntelyllä.”, toteaa EVAn johtava veroasiantuntija, KTM, OTM Emmiliina Kujanpää.

Suomi on velvoitettu saattamaan alustatyödirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä vuonna 2026. EVA esittää kolmea keskeistä toimenpidettä, jotka varmistavat sekä oikeudenmukaisuuden että alustatalouden kehityksen:

1. Erillinen alustatyölaki. Uuden lain tarkoituksena on koota alustatyötä koskevat oikeudet ja velvoitteet yhteen ilman, että työsopimuslain työsuhdemääritelmää tarvitsee muuttaa.

2. Työsuhdelautakunta ennakkoratkaisujen antamiseen. Lautakunta tuo oikeusvarmuutta sekä työn suorittajille että alustayrityksille ratkaisemalla alustatyöhön liittyviä tulkintakiistoja.

3. Työsuhdeolettama työn suorittajan suojaksi. Jos työssä havaitaan piirteitä, jotka viittaavat alustayrityksen johtoon ja valvontaan, oletetaan kyseessä olevan työsuhde. Alustayrityksen on näytettävä toteen, että kyse on yrittäjäsopimuksesta.

Alustatyölain tulee samalla selkeyttää, että lakisääteisissä velvoitteissa avustaminen tai harmaan talouden torjunta eivät sellaisenaan johda siihen, että alustayritys katsottaisiin työnantajaksi.

Alustatalouden merkitys on viime vuosina kasvanut. Vuosina 2023–2024 suomalaiset alustayritykset raportoivat Verohallinnolle välittäneensä alustatyötä yhteensä 1,7 miljardin euron arvosta. Keikkaluonteinen alustatyö tarjoaa tuloja opiskelijoille, maahanmuuttajille ja työmarkkinoiden ulkolaidoilla oleville, mutta toisaalta myös esimerkiksi lääkärit voivat työskennellä alustan välityksellä.

”Alustat tarjoavat uusia ja täydentäviä työn tekemisen mahdollisuuksia ja parantavat palveluiden saatavuutta kuluttajille. Talouskasvussa ja tuottavuudessa jälkeen jääneen Suomen tulisi olla paikka, jossa uusia toimintatapoja kannattaa kokeilla ja kehittää”, toteaa Kujanpää.

Analyysin toinen kirjoittaja on OTK Nikolas Elomaa. Analyysi kokonaisuudessaan on luettavissa tiedotteen liitteestä.