Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella
24.6.2025 08:59:37 EEST | HUS | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
AVM:t ovat harvinaisia aivojen verisuoniepämuodostumia, joiden ilmaantuvuus maailmanlaajuisesti on noin yksi tapaus 100 000:ta ihmistä kohden vuodessa.
“Yleensä aivojen valtimo-laskimoepämuodostuma diagnosoidaan noin 30-vuotiaana. Noin puolessa tapauksista AVM paljastuu aivoverenvuodon seurauksena. Toiseksi yleisin syy, jonka seurauksena AVM havaitaan, on epilepsiakohtaus”, kertoo tutkija, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri Anni Pohjola HUSista.
Sairaus koskettaa usein työikäisiä ja se on yksi merkittävimmistä lasten ja nuorten aikuisten aivoverenvuodon aiheuttajista.
Kun potilaalla todetaan sattumalöydöksenä tai epilepsiakohtauksen aiheuttajana vuotamaton aivojen valtimo-laskimoepämuodostuma, joudutaan arvioimaan tarkkaan, onko se perusteltua ja turvallista hoitaa ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevällä hoidolla pyritään vähentämään AVM-vuotoihin liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta. Hoidon vaikuttavuuden arviointia on vaikeuttanut se, että aiemmin ei ole tiedetty AVM-vuotojen aiheuttamien, sairaalan ulkopuolisten äkkikuolemien määrää.
Helsingin yliopistollisen sairaalan yhteistyöalueella tehty tutkimus yhdisti oikeuslääketieteellisiä kuolinsyyrekisteritietoja ja HUSin neurokirurgian yksikön AVM-rekisteriä vuosilta 1998–2015. Neurology-lehdessä julkaistu väestöpohjainen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa, kuinka usein AVM aiheuttaa odottamattoman, sairaalan ulkopuolella tapahtuvan kuoleman.
“AVM-potilaiden kuolleisuutta on aiemmin tutkittu vain sairaalaan ehtineiden potilaiden osalta. Halusimme selvittää, kuinka moni kuolee yllättäen jo ennen sairaalaan pääsyä – ja ennen kuin AVM on ehditty edes diagnosoida”, Pohjola kertoo.
Äkkikuolemat ovat harvinaisia ja niiden syynä on yleensä epilepsia
Tutkimuksessa havaittiin, että 18 vuoden aikana vain kuusi henkilöä menehtyi äkillisesti sairaalan ulkopuolella AVM:n seurauksena. Määrä vastaa kahta prosenttia kaikista oireisten AVM-tapausten ensidiagnooseista. Näistä äkkikuolemista neljä johtui epilepsiakohtauksista ja kaksi aivoverenvuodosta. Menehtyneistä neljällä ei ollut AVM-diagnoosia elinaikanaan.
Verrattuna toiseen vakavaan aivoverenvuototyyppiin eli aneurysmaattiseen lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon (SAV), AVM:n aiheuttaman vuodon seurauksena äkillisesti sairaalan ulkopuolella kuolleiden osuus on hämmästyttävän pieni. SAV-potilaista noin 20–25 prosenttia kuolee äkillisesti sairaalan ulkopuolella ensimmäiseen vuotoon, ja kaikista SAV-kuolemista noin 50 prosenttia tapahtuu äkillisesti sairaalan ulkopuolella.
"Tutkimus kattaa yli 1,6 miljoonan asukkaan väestön lähes kahden vuosikymmenen ajalta. Näin harvinaiset luvut osoittavat, että äkillinen AVM-kuolema sairaalan ulkopuolella on poikkeuksellinen tapahtuma”, Pohjola korostaa.
Epilepsia osoittautui yllättäen yleisemmäksi äkkikuolemien syyksi kuin aivoverenvuoto, vastoin aiempia oletuksia. Tutkijoiden mukaan AVM:ään liittyvä epileptinen äkkikuolema on mahdollisesti aiemmin aliarvioitu riski.
"AVM-potilaiden epilepsia vaatii erityistä huomiota, sillä se voi johtaa hengenvaaralliseen kohtaukseen jo ennen kuin AVM aiheuttaa aivoverenvuodon”, Pohjola toteaa.
Tulokset aiheuttavat keskustelua nykyisistä hoitolinjauksista
Koska sairaalan ulkopuolella tapahtuvat AVM-kuolemat ovat erittäin harvinaisia, aiemmat sairaalapohjaiset kuolleisuustutkimukset eivät ole merkittävästi aliarvioineet AVM:ien kokonaiskuolleisuutta. Potilaiden, joilla on diagnosoitu vuotamaton AVM, ei tarvitse siten pelätä AVM-vuodon aiheuttamaa äkkikuolemaa siinä määrin kuin aiemmin on ajateltu.
"Tämä on tärkeää tietoa, kun pohditaan ennaltaehkäisevän hoidon riskejä ja hyötyjä, etenkin kun osa hoitomuodoista voi itsessään aiheuttaa komplikaatioita”, Pohjola sanoo.
Tutkimus perustuu HUSin yhteistyöalueen väestötasolla kerättyihin tietoihin ja oikeuslääketieteellisiin ruumiinavauksiin, joita Suomessa tehdään poikkeuksellisen kattavasti. Tämä mahdollisti ensimmäistä kertaa maailmassa aiemmin diagnosoimattomien sairaalan ulkopuolisten AVM-kuolemien lukumäärän tarkan selvittämisen.
Linkki tutkimusartikkeliin: Sudden Prehospital Deaths From Brain Arteriovenous Malformations. A Population-Based Study. Neurology. Published online 23 June, 2025.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anni Pohjolalääketieteen tohtori, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäriNeurokeskus, HUS ja Helsingin yliopisto
Puh:040 524 8970anni.pohjola@hus.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande
Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.
Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle14.9.2026 09:18:15 EEST | Tiedote
Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.
Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release
The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme