MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää.
– EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo.
LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ole nielujen ylijäämää myytävänä.
Ilmastopaneelin näkemykset vaarantavat kansalaisten luottamusta
Tiirolan mukaan Ilmastopaneelin esittämät hakkuurajoitukset uhkaisivat sahateollisuuden ja koko metsäsektorin toimintaa ja aiheuttaisivat jopa miljardien eurojen menetykset ja veisivät tuhansia työpaikkoja ilman, että niillä olisi todellista ilmastohyötyä.
–Ilmastopaneeli rakentaa metsiin liittyvän politiikkansa pelkän EU-regulaation varaan ja sivuuttaa tutkimustiedon. Se on hyvin outoa, kun missään muussa EU-maassa ei ole näin yksipuolista haitallista metsäkeskustelua kuin Suomessa.
Kansallista ilmastolakia tulee tarkistaa. –Nykyinen 2035 hiilineutraaliustavoite perustuu vanhentuneeseen tietoon, eikä sitä voida saavuttaa pelkästään metsänielujen avulla. Kun uusien hiiliteknologioiden käyttöönotto ei ehdi mukaan aikatauluun, se avaa mahdollisuuden oikeusprosesseille, ellei lainsäädäntöä päivitetä.
–Me metsänomistajat emme vaadi kunnianhimosta luopumista, vaan realismia. Ilmastopolitiikan pitää nojata ajantasaiseen, tutkittuun tietoon. Muuten vaarannetaan sekä talous että kansalaisten luottamus, Tiirola kiteyttää.
Ilmastotoimet sidottava metsien kasvuun - LULUCF asetus uusittava
Ilmastopaneelin ajamat hakkuurajoitukset ja vaatimukset metsien kasvavasta hiilinielusta eivät ole Tiirolan mukaan realistisia. – Metsät ovat epävarmoja ilmastopolitiikan työkaluna, kun ne eivät ole kestäviä hiilivarastoja. Ne elävät omaa biologista sykliään, altistuvat tuhoille ja palamiselle. Kanadassa metsäpalot tuottivat 2023 enemmän päästöjä kuin 130 maata yhteensä ja Keski-Euroopassa massiiviset kirjanpainajatuhot romauttivat Keski-Europan nielut.
–EU:n tulisi uudistaa ilmastopolitiikka niin, että se seuraa vain metsien pinta-alan kehitystä, eikä epäluotettavaa hiilitasemallia. Jos metsäpinta-ala pienenee, syntyy päästövastuu. Jos se kasvaa, syntyy hyvitysoikeus. Hiilen maaperään sitoutumista voitaisiin kehittää markkinaehtoisesti hiiliviljelyn ja sertifioidun kompensaation avulla, esittää Tiirola.
Jos metsät kasvavat hyvin, ne sitovat hiiltä enemmän. – Sen hyödyn arviointi kuuluu markkinoille eikä kankealle sääntelylle. Uusi komissio aikoo ohjelmassaan vähentää sääntelyä. Kun EU:n LULUCF-asetuksen päivitys on ajankohtainen vuoden 2025 lopulla, nyt olisi oikea hetki Suomen hallitukselle toimia aktiivisesti ja ajaa muutosta sääntelyn periaatteisiin yhdessä muiden metsäisten jäsenmaiden kanssa, ehdottaa Tiirola.
Puurakentaminen ja uusiutuvat materiaalit osaksi ilmastoratkaisua
Kun Euroopan kilpailukyky on jälleen komission agendalla, Tiirolan mukaan se avaa poliittisen mahdollisuuden ajaa puupohjaisia materiaaleja ja ratkaisuja osaksi ilmastopolitiikkaa.
– Tässä on poliittinen mahdollisuus, jota ei saa hukata. EU:ssa tulisi ottaa käyttöön puurakentamisen samantyyppinen "sekoitevelvoite" kuin biopolttoaineissa. Erityisesti julkisessa rakentamisessa tulisi vaatia kasvavaa osuutta uusiutuvista materiaaleista, kuten puusta.
Tiirola muistuttaa, että hiili ei ole turvassa metsässä, vaan rakenteissa. – Puu säilyttää hiilen vuosikymmeniksi ja työllistää ja tuo arvonlisää kotimaahan. Kuitenkin kaavoitusta tehdään suurten yhtiöiden ja betonin ehdoilla. Puurakentaminen jää juhlapuheisiin, jos sitä ei edistetä konkreettisilla toimenpiteillä.
–Kotimaisen sahatavaran käyttö on vähentynyt merkittävästi, kun pientalorakentaminen on romahtanut 90 prosenttia huippuvuosista. Kerrostalorakentaminen hallitsee kenttää, mutta vain kolme – neljä prosenttia kerrostaloista rakennetaan puusta, vaikka ilmastopoliittisessa puheessa ja poliittisissa ohjelmissa on tavoitteena puurakentamisen lisääminen.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Tiirola, mikko.tiirola@mtk.fi
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni6.8.2025 10:40:43 EEST | Artikkeli
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.
Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli
Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme