Audiomedia Oy

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa

Jaa
Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenberg.
Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenberg.

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin

Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin.

–On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin.

Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille.  Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin.

–Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuksella niihin. Uhkakuvien luomisen sijaan voimme toimia aktiivisesti edistämällä hyvää metsänhoitoa, tekemällä kylvöt ja istutukset valikoidulla materiaalilla, lannoitukset, harvennukset ja taimikonhoidot oikea-aikaisesti, mikä turvaa tulevaisuuden hiilinieluja puustoa kasvattaen.

Hallenberg korostaa, että kun metsiä hyödynnetään uusiutuvien ja kierrätettävien tuotteiden valmistamiseen, ne korvaavat esimerkiksi paljon päästöjä aiheuttavia materiaaleja kuten muovia ja terästä.  – Ensisijaisen tärkeää on vähentää fossiilisia päästöjä riittävän kunnianhimoisesti.

Metsäsektorin talousvaikutukset jäämässä ympäristötavoitteiden varjoon

Hallenberg näkee Suomen metsäkeskustelun liittyvän laajempaan keskusteluun luonnonvarojen käytön oikeutuksesta ja kyseenalaistamisesta. – Vaikka se koskee kaikkia luonnonvaroja, metsät ovat nousset näkyvään rooliin erityisesti Suomessa. Metsäsektorin taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat jäämässä ympäristönäkökulmien varjoon.

–Esimerkiksi vaadittujen hakkuurajoitusten taloudelliset vaikutukset olisivat merkittäviä. Metsäsektorin supistumisen aluetalousvaikutukset näkyisivät kantorahatuloissa, kuljetusketjuissa ja sahoilla.  Ympäristön kannalta ei ole toivottavaa, että meiltä tapahtuisi hakkuuvuotoa maihin, joissa metsänhoito ei ole samalla tasolla kuin Suomessa.

Hallenbergin mukaan metsien talouteen, työllisyyteen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita, vaan ne voidaan yhdistää.

–Kun edellisen EU:n komission aikana metsät nousivat vahvasti osaksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, uskon metsäteollisuuden talous- ja kilpailukykyulottuvuuden vahvistuvan uuden komission agendalla tilannetta tasapainottaen.  

Puuta riittää uusiin investointeihin

Vaikka huoli puuraaka-aineen riittävyydestä ei ole kadonnut, Hallenberg näkee raaka-aineen saannin tulevaisuudessa myös uusien investointien kannalta kestävänä.

–Runsaan kymmenen vuoden aikana olemme investoineet Suomeen kolme miljardia euroa, mutta puun käyttömme ei ole merkittävästi lisääntynyt. Raaka-aineen käyttöhyötysuhde on parantanut. Kun joissakin tuotteissa olemme vähentäneet raaka-aineen käytön merkittävästi, tuotekehityksen ansiosta teemme vähemmästä enemmän.

Hallenberg huomauttaa, että Suomen metsien puustopääoma on suurempi kuin koskaan. – Kasvu on runsaat yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun hakkuut ovat olleet enintään noin 75 miljoonan tasolla. Me tarkastelemme puuhuoltoa Itämeren alueella kokonaisuutena. Jos saatavuus yhdellä alueella heikkenee, meillä on vaihtoehtoja.

Uusia puupohjaisia tuotteita tulossa teolliseen valmistukseen

Kun metsäteollisuudelta odotetaan fossiilisia korvaavia uusia tuotteita, Hallenbergin mukaan niiden skaalaaminen teolliseen tuotantoon vie aikaa. – Esimerkiksi ligniinipohjaiset kemikaalit ja uusiutuvat pakkausmateriaalit ovat kypsiä markkinoille, Joustava, styroksin kaltainen pakkausvaahto on kehitetty korvaamaan fossiilisia vaihtoehtoja. Uusien tuotteiden kehitys vaatii pitkäjänteisyyttä, markkinan hyväksyntää ja tuotannon skaalausta.

–Kartonkituotteet ovat jo nyt pitkälle jalostettuja, ja kysyntä kasvaa verkkokaupan sekä kuluttajapakkausten lisääntyessä. Pakkauskartonki on teknisesti erittäin vaativa tuotekategoria. Siinä yhdistyvät useat erilaiset sellut, pinnoitteet ja kestävyysvaatimukset, sanoo Hallenberg.

Stora Enso käynnisti tänä vuonna Oulussa uuden kuluttajapakkauskartongin tuotantolinjan, jossa tuotetaan elintarvike-, juoma- ja hygieniapakkauksia. – Sellu ja kartonki ovat osa tuotekehitystä, josta kehitetään esimerkiksi uusiutuvia kuluttajatuotteita. Tulevaisuudessa uusia teknologioita voidaan esimerkiksi lisensoida niin, että kuluttajatuotteita voidaan valmistaa lähellä asiakasta.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuomas Hallenberg
tuomas.hallenberg@storaenso.com

Kuvat

Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenberg.
Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenberg.
Lataa

Lisätietoa julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli

Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur

Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli

Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye