Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan

Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen
17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia.
Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen.
–Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä, sanoo Kangas.
On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin.
Metsien ikääntyessä nielu pienenee
Ilmastopaneelin esittämä hakkuiden vähentäminen ei ole Leinosen mielestä paras keino, jolla Suomen hiilinielua voidaan kasvattaa ja poistaa hiiltä pysyvästi ilmakehästä. – Metsäbio-talouden tiedepaneelin laskelmien mukaan puuston nielu puolittuu jo noin 50 vuoden aikana hakkuutasosta riippumatta, mikä johtuu metsien ikäluokkajakauman muutoksesta. Nykyisen tasoinen metsien nielu syntyi 1950-1960 luvuilla toteutettujen laajojen hakkuiden ja metsän uudistamisen seurauksena, kun nuoren metsän nopea kasvu ylitti poistuman.
Leinosen mukaan metsien kasvu on hidastunut metsien ikääntymisen myötä, ja kehitys jatkuu lähitulevaisuudessa. – Uusien metsänielujen tuottaminen onnistuisi pelkästään metsittämällä, eli tuottamalla lisää nopeakasvuisia nuoria metsiä. Metsien ikääntyessä nielu taas pienenee kohti nollanielua, kun kasvu alenee ja poistuma kasvaa.
Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut metsät alkavat olla vanhoja ja Keski-Euroopassa kirjanpainajan tuhot ovat merkittäviä.
–Ikäluokkiin perustuva simulointi osoittaa, että kun metsät ovat ohittaneet parhaan kasvun vaiheen. Mitä vähemmän hakataan, kasvu vähenee sitä mukaa. Jos metsät ovat nuoria, on hyvä hakata kasvua vähemmän ja kerryttää puuston pääomaa, tiivistää Kangas.
Vanhojen metsien suojelulla ei saavuteta ilmastotavoitteita
Kun metsien kasvu on tällä hetkellä 103 miljoonaa kuutiota vuodessa, kestäväksi hakkuukertymäksi on Lukessa arvioitu 82 miljoonaa kuutiometriä. Metsäbiotalouspaneelin raportin lopputulemana todetaan, että ikäluokkasimulaattorin mukaan hiilinielujen kannalta on parempi, että saadaan nuorta kasvavaa metsää.
–Hakkuiden kiertoajan pidentäminen ja vanhojen metsien lisääminen hyödyttävät monimuotoisuutta, mutta eivät ilmastotavoitteita kuin hetkellisesti. Jos halutaan pysyviä hiilivarastoja, ne ovat muualla kuin vanhoissa metsissä, muistuttaa Kangas.
Erityisesti vanhat metsät ovat alttiita metsätuhoille. – Jos hakkuita rajoitetaan ja vanhoja metsiä säästetään ja niin se näyttäytyy keinolta, että saadaan monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet hoidettua yhtä aikaa. Hakkuiden rajoittaminen ja vanhojen metsien lisääminen lyövät korville ilmastotavoitteita, mutta se saattaa palkita monimuotoisuustavoitteita, sanoo Kangas.
Panostettava fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan ja hiilen talteenottoon
Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta.
– Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. Vaikka tekniset nielut ovat kalliita, niille tulee kysyntää ja markkinoita. Suomen on hyvä olla eturintamassa niitä kehittämässä, muistuttaa Leinonen.
Päästöoikeuksia ei ole kaupan
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan Suomen ilmastotavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, jos päätös tavoitteista tehtäisiin nyt. (29.4.2025)
–Metsänielujen hiipumisen suhteen kaikki jäsenmaat ovat enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa. Viimeisen arvion mukaan Tsekeissä olisi ollut nettokasvua, mutta käytännössä kaikki muut jäsenmaat ovat miinuksella. Jos sanotaan, että Suomi joutuisi jotain kredittejä ostamaan, niin kenelläkään ei ole myytävää.
Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene Pesosen mukaan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa.
– Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan.
Artikkeli perustuu Ilkka Leinosen 25.9.2024, Annika Kankaan 5.11.2024 ja Pekka Pesosen 29.4.2025 julkaistuihin haastatteluihin.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Kangas, annika.kangas@luke.fi
Ilkka Leinonen, ilkka.leinonen@luke.fi
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli
Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt
Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli
Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi
Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni6.8.2025 10:40:43 EEST | Artikkeli
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme