Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Suomi on parantanut tänä vuonna yhden pykälän verran sijoitustaan kilpailukykyä mittaavassa 69 maan kansainvälisessä vertailussa. Sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus oli tänä vuonna 14., kun viime vuonna olimme sijalla 15. Suomen sijoitus vertailussa on nyt palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolleen, kun vuosina 2021–2023 Suomi oli jo kivunnut sijoille 8–11.
Vertailun kärkisijat menivät tänäkin vuonna pienille kansantalouksille. Sveitsi ponnisti takaisin kärkeen ja seuraavia sijoja pitävät Singapore, Hongkong ja Tanska. Yhdysvallat on juuri Suomen edellä sijalla 13, Ruotsi sijalla 8 ja Kiina Suomen takana sijalla 16. Yhdistyneet arabiemiraatit ja Taiwan kirivät nyt Irlannin ja Ruotsin ohitse.
Viime vuodesta Suomen sijoitus parani kansanvälisissä investoinneissa, hintakehityksessä sekä yrityslainsäädännössä. Eniten sijoitus heikkeni työllisyyden osalta.
─ Parin viime vuoden huono talouskehitys näkyy monissa vertailun muuttujissa, sillä osa niistä on suhdanneluonteisia. Mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa teknologisessa infrassa sekä koulutuksessa. Näiden talouskasvua heikentävä vaikutus näkyy vasta viipeellä, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Kaitilan mukaan myös veropolitiikassa Suomen sijoitus on valunut jatkuvasti heikommaksi.
Suomi petrasi monilla osa-alueilla, mutta jumbosijakin tuli
IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne kukin edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri.
Suomi pärjää edelleen heikoimmin taloudellisessa menestyksessä, joskin sijoitus parani hieman viime vuodesta (nyt sijalla 46). Suomen sijoitusta latisti heikko taloustilanne. Taloutta ovat painaneet erityisesti korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus tavara- ja palveluvientiin.
Suomen sijoitus parani niin julkisen hallinnon tehokkuudessa kuin yritysten suorituskyvyssä. Julkisen talouden osalta sijoitusta kuitenkin painavat korkea verotus, budjettialijäämä sekä velkaantuminen. Julkisen sektorin menot oli vertailun ainoa muuttuja, jossa Suomi jäi koko 69 maan vertailuporukan jumbosijalle. Yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus parani pari pykälää, mutta se olikin heikentynyt viime vuonna rutkasti.
Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista ja tänä vuonna siinä vertailussa sijoitumme sijalle 6.
─ Suomi onnistui tänä vuonna petraamaan viime vuodesta hieman jokaisella osa-alueella, mutta silti häviämme muille Pohjoismaille lähes kaikissa indeksin pääkategorioissa. Ainoastaan infran osalta päihitimme Norjan. Suhdanneluontoisten tekijöiden odotetaan kuitenkin hiljalleen alkavan parantua, mikä voisi tukea Suomen kilpailukykyä ja sijoittumista tässäkin mittauksessa lähivuosina, toteaa Etlan Ville Kaitila.
IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 170 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetissä siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 6-portaisella asteikolla. Lisäksi kerätään tietoa 80 taustamuuttujasta. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. IMD:n kevättalvella 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä 6 162 henkilöä. Kukin henkilö vastaa kyselyyn oleskelumaataan koskien.
Liitteet:
Liite 1: Kaitila, Ville: Muistio IMD:n 2025 World Competitiveness Ranking -julkaisusta. 30.6.2025.
Liite 2: IMD:n kilpailukykyvertailu 2025 -taulukko
Liite 3: Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Liite 4: Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2025 ja sijoitus vuonna 2024
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



