Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita
27.6.2025 13:02:54 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.

Uusi käymismenetelmä tarjoaa kestävän ratkaisun panimoteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseen ja muuntamiseen terveysvaikutteisiksi elintarvikkeiksi.
Prabin Koirala maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta osoittaa väitöskirjatutkimuksessaan, että maitohappobakteerihapatteet kykenevät sopeutumaan tehokkaasti monimuotoisena seoksena tunnettuun mäskiin. Käyneen mäskin lisääminen vehnäleipään paransi leivän rakennetta, kosteudenpidätyskykyä ja kuitupitoisuutta. Lisäksi laboratoriossa toteutettu ruoansulatuksen simulointi osoitti, että käynyt mäski edisti suoliston terveydelle hyödyllisten aineiden tuotantoa, mikä viittaa mahdollisiin terveyshyötyihin.
Koirala lisäsi käymisen aikana mäskiin sakkaroosia, mikä käynnisti hyödyllisten dekstraanin ja oligosakkaridien tuotannon.
– Maitohappobakteerien tuottaman dekstraanin kaksoisvaikutus parantaa ruoan rakennetta ja laatua sekä tukee suoliston terveyttä. Lisäksi tulokset ovat linjassa kiertotalouden periaatteiden kanssa, sillä menetelmä vähentää elintarviketeollisuuden sivutuotteiden ja jätteen määrää sekä edistää terveellisten ja kuitupitoisten elintarvikkeiden kehittämistä, Koirala toteaa.
Hyötyä kuluttajille ja elintarviketeollisuudelle
Käytännössä elintarviketeollisuuden sivutuotteet voidaan muuntaa käyttökelpoisiksi elintarvikkeiden raaka-aineiksi maitohappobakteerien käymisellä. Elintarvikkeiden valmistajat saavat käyttöönsä kestävän ainesosan, joka parantaa tuotteiden laatua ja samalla tarjoaa kuluttajille terveyshyötyjä. Tutkimus on ajankohtainen, koska kiinnostus kestäviä ruokajärjestelmiä ja suoliston terveyttä kohtaan on kasvamassa. Myös panimoteollisuus on kasvussa, ja samaan aikaan kysyntä kestäville ja terveyttä edistäville elintarvikkeille lisääntyy maailmanlaajuisesti.
Väitöstilaisuus:
Prabin Koirala väittelee 1.7.2025 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Upcycling of brewers’ spent grain via in situ synthesis of dextran and oligosaccharides by lactic acid bacteria – Regulatory mechanisms and effects on gut microbiota metabolites”. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Prabin Koirala
Tutkijaa voi haastatella englanniksi.
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rikosten määrässä ei suurta muutosta10.4.2026 11:46:13 EEST | Tiedote
Rikosten määrä pysyi pääosin ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna: Seksuaalirikokset lisääntyivät, mutta petosrikosten kasvu taittui. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.
Varhaisempi ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulutukseen9.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Aikaisin saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja vähäisempään koulupudokkuuteen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus.
Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön8.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme