Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Työpaikan menettämisellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kansanterveyteen. Huhtikuussa julkaistun Etla-tutkimuksen (Etla Muistio 156) mukaan Suomen 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä. Vertaisarvioidun akateemisen tutkimuksen mukaan lama lisäsi kuolleisuuden riskiä niillä henkilöillä, jotka joutuivat irtisanotuiksi laman aikana. Kuolleisuuden riski kasvoi sen perusteella, missä vaiheessa lamaa henkilö menetti työpaikkansa.
Laman vaikutukset kuolleisuuteen olivat merkittävästi korkeammat niillä henkilöillä, jotka menettivät työpaikkansa laman ensimmäisinä vuosina (1990–1991). Noina vuosina työpaikkansa menettäneillä on ollut todennäköisesti enemmän haasteita löytää uutta työtä verrattuna niihin työntekijöihin, jotka menettivät työnsä myöhemmin eli vuosina 1992–1994.
Pitkittynyt työttömyysjakso voi siis selittää tuloksia ainakin osin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
– Myöhemmin työpaikkansa menettäneillä myös stigma työpaikan menetyksestä on voinut olla lievempi. Joka tapauksessa työpaikan menetys laman aikana on lisännyt tutkimuksemme mukaan henkilön kuolleisuusriskiä 10–20 prosenttia verrattuna niihin työntekijöihin, jotka säilyttivät työpaikkansa laman iskiessä. Laman vaikutukset näkyvät siis vielä liki 30 vuotta irtisanomisen jälkeenkin, Etlan Maczulskij toteaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että työpaikan menetys on lisännyt riskiä menehtyä iskeemiseen sydänsairauteen (kuten sydäninfarktiin), tartuntatauteihin tai syöpään. Merkittävimmät kuolinsyyt laman aikana työpaikkansa menettäneillä ovat kuitenkin olleet itsemurhat, alkoholiperäiset kuolinsyyt, onnettomuudet, tapaturmat ja väkivaltakuolemat.
Tutkijat painottavatkin työnsä menettäneiden ennaltaehkäisevän tuen tarpeellisuutta kuolleisuusriskin pienentämiseksi.
Huhtikuussa julkaistu Etla-Muistio ”Suomen 1990-luvun laman vaikutukset kuolleisuuteen näkyvät vielä 2020-luvulla” (Etla Muistio 156) perustuu aiemmin julkaistuun vertaisarvioituun tutkimukseen ”Causally-informative analyses of the effect of job displacement on all-cause and specific-cause mortality from the 1990s Finnish recession until 2020: A population registry study of private sector employees. Tutkimus on julkaistu Social Science & Medicine -lehdessä.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Etlan ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiKuvat
Linkit
- Suomen 1990-luvun laman vaikutukset kuolleisuuteen näkyvät vielä 2020-luvulla (Etla Muistio 156)
- Causally-informative analyses of the effect of job displacement on all-cause and specific-cause mortality from the 1990s Finnish recession until 2020: A population registry study of private sector employees
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme