Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä
21.7.2025 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.

Työpaikan menettämisellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kansanterveyteen. Huhtikuussa julkaistun Etla-tutkimuksen (Etla Muistio 156) mukaan Suomen 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä. Vertaisarvioidun akateemisen tutkimuksen mukaan lama lisäsi kuolleisuuden riskiä niillä henkilöillä, jotka joutuivat irtisanotuiksi laman aikana. Kuolleisuuden riski kasvoi sen perusteella, missä vaiheessa lamaa henkilö menetti työpaikkansa.
Laman vaikutukset kuolleisuuteen olivat merkittävästi korkeammat niillä henkilöillä, jotka menettivät työpaikkansa laman ensimmäisinä vuosina (1990–1991). Noina vuosina työpaikkansa menettäneillä on ollut todennäköisesti enemmän haasteita löytää uutta työtä verrattuna niihin työntekijöihin, jotka menettivät työnsä myöhemmin eli vuosina 1992–1994.
Pitkittynyt työttömyysjakso voi siis selittää tuloksia ainakin osin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
– Myöhemmin työpaikkansa menettäneillä myös stigma työpaikan menetyksestä on voinut olla lievempi. Joka tapauksessa työpaikan menetys laman aikana on lisännyt tutkimuksemme mukaan henkilön kuolleisuusriskiä 10–20 prosenttia verrattuna niihin työntekijöihin, jotka säilyttivät työpaikkansa laman iskiessä. Laman vaikutukset näkyvät siis vielä liki 30 vuotta irtisanomisen jälkeenkin, Etlan Maczulskij toteaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että työpaikan menetys on lisännyt riskiä menehtyä iskeemiseen sydänsairauteen (kuten sydäninfarktiin), tartuntatauteihin tai syöpään. Merkittävimmät kuolinsyyt laman aikana työpaikkansa menettäneillä ovat kuitenkin olleet itsemurhat, alkoholiperäiset kuolinsyyt, onnettomuudet, tapaturmat ja väkivaltakuolemat.
Tutkijat painottavatkin työnsä menettäneiden ennaltaehkäisevän tuen tarpeellisuutta kuolleisuusriskin pienentämiseksi.
Huhtikuussa julkaistu Etla-Muistio ”Suomen 1990-luvun laman vaikutukset kuolleisuuteen näkyvät vielä 2020-luvulla” (Etla Muistio 156) perustuu aiemmin julkaistuun vertaisarvioituun tutkimukseen ”Causally-informative analyses of the effect of job displacement on all-cause and specific-cause mortality from the 1990s Finnish recession until 2020: A population registry study of private sector employees. Tutkimus on julkaistu Social Science & Medicine -lehdessä.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Etlan ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiKuvat

Linkit
- Suomen 1990-luvun laman vaikutukset kuolleisuuteen näkyvät vielä 2020-luvulla (Etla Muistio 156)
- Causally-informative analyses of the effect of job displacement on all-cause and specific-cause mortality from the 1990s Finnish recession until 2020: A population registry study of private sector employees
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme