Varsinais-Suomen hirvieläinluvat on myönnetty

Monilajinen kannanhoito huomioi hirvieläinlajien ja suurpetojen keskinäiset vuorovaikutussuhteet. Siinä tavoitteena on löytää tasapaino erilaisten intressien välillä. Metsästyksen avulla säädellään sorkkaeläinkantoja tasolle, jolla hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisina.

Varsinais-Suomen alueella on yli 250 metsästysseuraa, jotka metsästävät hirvieläimiä. Suurin osa maakunnan 14 000 metsästäjistä osallistuvat hirvieläinten metsästykseen.

Hirvieläinmetsästys tuottaa arvokasta riistanlihaa, edistää hyvinvointia ja elävöittää maaseutua. Hirvenmetsästys on monille elämäntapa, jolla on pitkät perinteet. Se on vuoden kohokohta, joka kokoaa yhteen eri sukupolvet. Usein metsästysseura on kylän ainoa ja tärkein yhdistys. Myös monet paikkakunnalta poismuuttaneet palaavat syksyisin kotiseudulleen metsästämään lapsuudenmaisemiin yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa. Metsästys onkin merkittävä yhdistävä tekijä ja yhteisöllisyyden rakentaja.

Hirvikanta on edelleen alhaisella tasolla

Tulevalle metsästyskaudelle vuodelle 2025–2026 on myönnetty yhteensä 1 251 hirvilupaa (vuonna 2024: 1 208 kpl). Yhdellä luvalla saa kaataa joko aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

-Varsinais-Suomen hirvikanta on käytännössä tavoitetasossa kaikissa hirvitalousalueilla, saaristossa jopa sen alapuolella. Viime vuoden saalis jäi ennätyksellisen alhaiseksi ja kannanarvion mukaan hirvikanta on edelleen alhainen. Hiukan korkeammalla lupamäärällä varmistetaan, että kanta ei lähde liian voimakkaaseen nousuun, riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Valkohäntäpeuran kannanhoito on muutoksessa

Valkohäntäpeuran pyyntilupia on metsästyskaudelle 2025–2026 myönnetty 17 442 (vuonna 2024: 20 548 kpl.) Yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

-Peurakanta on jo selkeästi vähentynyt kauden 2021–2022 huipusta. Peurakannan hoidossa korostuu paikallisuus ja yhteistyö metsästysseurojen ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Yleisesti ottaen peurakantaa tulee vielä laskea kohti tavoitehaarukoiden keskiarvoa liikennevahinkojen ja viljelyvahinkojen hallitsemiseksi, Hermansson sanoo.

Ilves ja susikannat kasvavat edelleen ja ottavat merkittävän osan vuoden peurakannan tuotosta On todennäköistä, että metsästäjien osuus valkohäntäpeurakannan tuotosta tulee jatkossa olemaan totuttua pienempi.

-Kestävän kannanhoidon haasteena on edelleen kannanarvion epävarmuus. Selvää on, että peurakanta on kääntynyt laskuun Varsinais-Suomessa, mutta romahdusta peurakannassa ei ole tapahtunut.

Metsäkauriskanta on kääntynyt laskuun kannan ydinalueella

Metsäkauris, vaikka ei ole pyyntiluvanvarainen eläin, on myös osa monilajista kannanhoitoa. Metsäkauriita metsästetään eteenkin rannikolla ja saaristossa huomattavia määriä ja samalla metsäkauriit ovat suurpetojen ravintoa. Luonnonvarakeskus ei tuota virallista kannanarviota, joten metsästyssaalis ja SRVA:n kolaritilastot kuvaavat parhaiten metsäkauriskannan kehitystä. Kannanhoidon ja metsästyksen haasteena on kauriiden hakeutuminen taajama-alueiden läheisyyteen. Myös metsäkauriskanta on vähentynyt kauden 2021–2022 huippulukemista.