Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.

Arktisten virtavesien ravinneherkkyyttä tutkittiin Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston toteuttamassa luonnonkokeessa, jossa selvitettiin typen ja fosforin vaikutusta levien määrään. Kokeessa havaittiin, että typpilisäys kasvatti selvästi pohjalevien määrää, kun taas fosforilisäyksellä ei ollut vastaavaa vaikutusta. Koe toteutettiin Tenon jokiverkostossa kahdeksassatoista kooltaan vaihtelevassa joessa ja toistettiin kahdesti kasvukauden aikana. Tulokset julkaistiin toukokuussa kansainvälisessä Arctic Science -lehdessä (cdnsciencepub.com).
Kokeessa selvisi, että alkukesällä fosfori yhdessä typen kanssa lisäsi levämäärää enemmän kuin pelkkä typpi, mutta syksyllä typpi yksinään oli selkeästi pohjalevien kasvua rajoittava ravinne.
”Typen levien kasvua kiihdyttävä vaikutus nähtiin kaiken kokoisissa virtavesissä pienistä yliharpattavista puroista suuriin jokiin kuten Utsjoki, Vetsijoki ja Akujoki”, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Kaisa-Leena Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta.
Alkukesällä ravinnelisäys kiihdytti levien kasvua erityisesti niissä vesissä, joissa oli luonnostaan pienimmät typpipitoisuudet. Tällöin myös valon määrän havaittiin lisäävän levää. Toisaalta kasvukauden lopulla typpi näytti lisäävän leväkasvua riippumatta veden alkuperäisestä ravinnepitoisuudesta, valon määrästä tai muista ympäristötekijöistä. Tämä havainto korostaa entisestään typen roolia levän kasvun kiihdyttäjänä.
Kyttyrälohi uhkaa pohjoisen herkkiä jokia
Tutkijat pitävät tietoja arktisten virtavesien herkkyydestä huolestuttavina, sillä luonnostaan hyvin vähäravinteisten vesien ravinnepitoisuudet voivat nousta tulevaisuudessa. Yksi esimerkki mahdollisista lisääntyvien ravinteiden lähteistä ovat Jäämereen laskevissa joissa kutevan kyttyrälohen massaesiintymiset.
Tyynenmerenlohiin kuuluva kyttyrälohi on venäläisten Kuolan niemimaalle 1950-luvulla istuttama vieraslaji, joka on onnistunut muodostamaan useisiin Norjan jokiin pysyviä ja kasvavia kantoja istutusten lopettamisesta huolimatta. Alkuperäisellä levinneisyysalueellaan tyynenmerenlohien on havaittu lisäävän veden typpi- ja fosforipitoisuuksia moninkertaisesti verrattuna lohettomiin jokiin.
”Ravinnelisäys johtuu osittain kyttyrälohen kutukäyttäytymisestä, jossa pohjaan varastoituneita ravinteita vapautuu takaisin veteen kutukuoppien kaivamisen yhteydessä. Samanlaista kutukäytöstä on toki muillakin lohikaloilla, mutta massaesiintymisten yhteydessä kyttyrälohia esiintyy paljon enemmän kuin vaikkapa Atlantin lohia. Lisäksi kyttyrälohilla kaikki kuteneet kalat kuolevat pian kudun jälkeen, ja raadoista vapautuu hajotessaan ravinteita”, Huttunen selittää.
Kyttyrälohen ekologisia vaikutuksia selvitetään parhaillaan Huttusen vetämissä Suomen Akatemian ja Oulun yliopiston rahoittamissa tutkimushankkeissa.
”Alkuperäisellä esiintymisalueellaan kyttyrälohella on muiden tyynenmerenlohien tapaan suuri merkitys muun ekosysteemin toiminnalle, joten eliöstöön kohdistuvia vaikutuksia on varmasti odotettavissa meilläkin”, toteaa Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro.
Tutkimushankkeissa tehdään maastotöitä Suomessa ja Norjassa Tenolla sekä Varanginvuonolla kesäkuusta syyskuun loppuun. Kesällä 2025 on alkamassa jälleen kyttyrälohien massaesiintyminen, jollainen tapahtuu vain parittomina vuosina. Vuodesta 2017 massaesiintymisten yksilömäärät ovat kasvaneet vuodesta toiseen, joten tänä kesänä pohjoisiin vesiin odotetaan mahdollisesti ennätysmäärää kutevia kyttyrälohia, jotka tuovat mukanaan uutta ravinnekuormaa.
Tiedote julkaistaan pohjoissaameksi keskiviikkona 2.7.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Kaisa-Leena Huttunen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 294 (lähetä tekstiviesti, mikäli et tavoita soittamalla), etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Helteet rikkoivat sisävesien lämpöennätyksiä29.7.2025 14:25:31 EEST | Uutinen
Pitkään kestäneet helteet ovat nostaneet pintaveden lämpötilat keskimääräistä korkeammiksi Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisilla havaintoasemilla. Viime viikolla kahdella havaintoasemalla lämpötila nousi mittaushistorian korkeimmaksi, kahdella sivuttiin korkeinta arvoa ja kahdella oltiin 0,1 asteen päässä ennätyksestä.
Situationen med cyanobakterier fortsätter vara liknande på många håll, medan observationerna har ökat på öppna havsområden24.7.2025 13:15:00 EEST | Pressmeddelande
Det varma och relativt lugna vädret har fortsatt, och antalet observationer av cyanobakterier har hittills förblivit nästan oförändrat i insjöar och längs kusten. Till havs har dock observationerna ökat på många håll. Situationen är typisk för högsommaren men kan snabbt förändras om väderförhållandena fortsätter att gynna tillväxten av cyanobakterier.
The blue-green algae situation remains similar in many areas, while observations have increased in open sea areas24.7.2025 13:15:00 EEST | Press release
Warm and relatively calm weather has continued, and the number of blue-green algae observations has so far remained nearly unchanged in inland waters and along the coast. In open sea areas, observations have increased in many places. The situation is typical for midsummer but may change rapidly if weather conditions continue to favor algae growth.
Sinilevätilanne jatkuu monin paikoin samankaltaisena, avomerialueilla havainnot ovat lisääntyneet24.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Lämmin ja melko tyyni sää on jatkunut, ja sinilevähavaintojen määrä on toistaiseksi pysynyt lähes ennallaan sisävesillä ja rannikolla. Avomerialueilla sinilevähavainnot ovat lisääntyneet monin paikoin. Tilanne on keskikesälle tyypillinen, mutta voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden jatkuessa suotuisina sinilevän kasvulle.
Warm weather has increased blue-green algae observations across the country17.7.2025 13:13:00 EEST | Press release
Warm and calm weather has increased the occurrence of blue-green algae in inland waters as well as in coastal and offshore areas. Early summer rains and winds have also created favorable conditions for blue-green algae blooms. Observations have been made widely across the country, but the blue-green algae situation still remains fairly typical for mid-summer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme