Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Arktisten virtavesien ravinneherkkyyttä tutkittiin Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston toteuttamassa luonnonkokeessa, jossa selvitettiin typen ja fosforin vaikutusta levien määrään. Kokeessa havaittiin, että typpilisäys kasvatti selvästi pohjalevien määrää, kun taas fosforilisäyksellä ei ollut vastaavaa vaikutusta. Koe toteutettiin Tenon jokiverkostossa kahdeksassatoista kooltaan vaihtelevassa joessa ja toistettiin kahdesti kasvukauden aikana. Tulokset julkaistiin toukokuussa kansainvälisessä Arctic Science -lehdessä (cdnsciencepub.com).
Kokeessa selvisi, että alkukesällä fosfori yhdessä typen kanssa lisäsi levämäärää enemmän kuin pelkkä typpi, mutta syksyllä typpi yksinään oli selkeästi pohjalevien kasvua rajoittava ravinne.
”Typen levien kasvua kiihdyttävä vaikutus nähtiin kaiken kokoisissa virtavesissä pienistä yliharpattavista puroista suuriin jokiin kuten Utsjoki, Vetsijoki ja Akujoki”, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Kaisa-Leena Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta.
Alkukesällä ravinnelisäys kiihdytti levien kasvua erityisesti niissä vesissä, joissa oli luonnostaan pienimmät typpipitoisuudet. Tällöin myös valon määrän havaittiin lisäävän levää. Toisaalta kasvukauden lopulla typpi näytti lisäävän leväkasvua riippumatta veden alkuperäisestä ravinnepitoisuudesta, valon määrästä tai muista ympäristötekijöistä. Tämä havainto korostaa entisestään typen roolia levän kasvun kiihdyttäjänä.
Kyttyrälohi uhkaa pohjoisen herkkiä jokia
Tutkijat pitävät tietoja arktisten virtavesien herkkyydestä huolestuttavina, sillä luonnostaan hyvin vähäravinteisten vesien ravinnepitoisuudet voivat nousta tulevaisuudessa. Yksi esimerkki mahdollisista lisääntyvien ravinteiden lähteistä ovat Jäämereen laskevissa joissa kutevan kyttyrälohen massaesiintymiset.
Tyynenmerenlohiin kuuluva kyttyrälohi on venäläisten Kuolan niemimaalle 1950-luvulla istuttama vieraslaji, joka on onnistunut muodostamaan useisiin Norjan jokiin pysyviä ja kasvavia kantoja istutusten lopettamisesta huolimatta. Alkuperäisellä levinneisyysalueellaan tyynenmerenlohien on havaittu lisäävän veden typpi- ja fosforipitoisuuksia moninkertaisesti verrattuna lohettomiin jokiin.
”Ravinnelisäys johtuu osittain kyttyrälohen kutukäyttäytymisestä, jossa pohjaan varastoituneita ravinteita vapautuu takaisin veteen kutukuoppien kaivamisen yhteydessä. Samanlaista kutukäytöstä on toki muillakin lohikaloilla, mutta massaesiintymisten yhteydessä kyttyrälohia esiintyy paljon enemmän kuin vaikkapa Atlantin lohia. Lisäksi kyttyrälohilla kaikki kuteneet kalat kuolevat pian kudun jälkeen, ja raadoista vapautuu hajotessaan ravinteita”, Huttunen selittää.
Kyttyrälohen ekologisia vaikutuksia selvitetään parhaillaan Huttusen vetämissä Suomen Akatemian ja Oulun yliopiston rahoittamissa tutkimushankkeissa.
”Alkuperäisellä esiintymisalueellaan kyttyrälohella on muiden tyynenmerenlohien tapaan suuri merkitys muun ekosysteemin toiminnalle, joten eliöstöön kohdistuvia vaikutuksia on varmasti odotettavissa meilläkin”, toteaa Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro.
Tutkimushankkeissa tehdään maastotöitä Suomessa ja Norjassa Tenolla sekä Varanginvuonolla kesäkuusta syyskuun loppuun. Kesällä 2025 on alkamassa jälleen kyttyrälohien massaesiintyminen, jollainen tapahtuu vain parittomina vuosina. Vuodesta 2017 massaesiintymisten yksilömäärät ovat kasvaneet vuodesta toiseen, joten tänä kesänä pohjoisiin vesiin odotetaan mahdollisesti ennätysmäärää kutevia kyttyrälohia, jotka tuovat mukanaan uutta ravinnekuormaa.
Tiedote julkaistaan pohjoissaameksi keskiviikkona 2.7.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Kaisa-Leena Huttunen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 294 (lähetä tekstiviesti, mikäli et tavoita soittamalla), etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme