Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.

Selvityksessä (helda.helsinki.fi) yhdisteltiin ja analysoitiin useita eri tietolähteitä sekä maastokartoituksissa kerättyjä tietoja. Keskeiset huomioitavat tekijät ovat lintujen ruokailu- ja pesimisalueet, tärkeät päämuuttoreitit ja kerääntymisalueet. Selvityksen tarkoituksena on tarjota konkreettisia suosituksia päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille.
Selvityksen keskeisimmät suositukset ovat:
- Merituulivoiman sijoittelussa on noudatettava varovaisuusperiaatetta, sillä tuulivoiman kaikkia haitallisia vaikutuksia ei vielä tunneta.
- Tuulivoimaa ei tule rakentaa alueille, joissa voimalat aiheuttavat suuren riskin linnustolle, välttäen matalia rannikkoalueita ja päämuuttoreittien keskittymisalueita. Merituulivoiman suunnittelussa on tärkeää huomioida linnustollisesti herkät alueet ja muuttoreitit.
- Niillä alueilla, joihin tuulivoima soveltuu varauksin, on tehtävä kattavat selvitykset ja hankekohtaiset vaikutusarvioinnit.
- Maakuntakaavoihin on sisällytettävä tiukat suunnittelumääräykset.
“Ilmastonmuutoksen torjunta ja puhtaaseen uusiutuvaan energiaan siirtyminen ovat välttämättömiä. Niiden on kuitenkin tapahduttava luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Merituulivoima on keskeinen ratkaisu ilmastokriisiin, mutta sen kehittäminen vaatii tarkkaa suunnittelua, sillä merituulivoiman ja linnuston väliset vuorovaikutukset ovat monitahoisia”, korostaa erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Huolellinen suunnittelu suojelee linnustoa
Voimaloiden sijaintipaikkojen huolellinen suunnittelu on edelleen paras yksittäinen keino linnustolle aiheutuvan haitan välttämiseksi. Useimpien muiden haittojen vähentämistoimien tehokkuudesta on vain vähän tutkimusnäyttöä.
BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi korostaa, että merituulivoimassa on paljon potentiaalia, jota voidaan hyödyntää kestävästi, kunhan voimalat sijoitetaan huolellisesti.
”Merituulivoimasta voi tulla keskeinen osa Suomen energiaomavaraisuutta linnuston hyvinvointia vaarantamatta, kun alueet valitaan oikein. Merituulivoimaloille on tärkeää valita linnustolle vähäriskisiä alueita, ja soveltuvia alueita on runsaasti etenkin ulkomeren talousvyöhykkeellä. Riskit linnustolle ovat puolestaan erityisen suuria matalikoilla ja rannikon läheisyydessä”, Lehtiniemi toteaa.
Myös vähäriskisillä alueilla tuulivoimaloiden vaikutukset on tärkeää selvittää huolellisesti. Koska muuttavat linnut kohtaavat muuttoreiteillään lukuisia tuulivoimala-alueita, keskeistä on eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arviointi.
”Avomerialueiden tiedon puutteiden vuoksi vähäisen riskin alueillakin on tehtävä kattavat selvitykset ja vaikutusarvioinnit. Sekä kansainvälisen että kansallisen vertailun mahdollistamiseksi on tärkeää ottaa Suomessakin käyttöön muualla laadittuja selvitysstandardeja ja laatia kattavat ohjeistukset linnustovaikutusten arvioimiseksi”, luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa.
Nyt julkaistu selvitys on osa Itämeren suojelukomissio HELCOMin toimintasuunnitelmaa, ja se on laadittu Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, BirdLife Suomen, Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden yhteistyönä.
Valmisteluun on osallistunut myös ympäristöministeriön, ELY-keskusten, maakuntaliittojen, Ahvenanmaan maakuntahallituksen sekä Metsähallituksen Luontopalveluiden maankäytön asiantuntijoita. Selvityksen ovat vertaisarvioineet ulkopuoliset asiantuntijat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen, Metsähallitus Luontopalvelut, etunimi.sukunimi@metsa.fi, p. 0400 162 072
Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0400 148 685
Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi, etunimi.sukunimi@birdlife.fi, p. 0400 749 786
Viestintäasiantuntija Jukka-Pekka Ronkainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 2333
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Doctoral dissertation assesses monitoring, assessment, and management of the spread of alien species associated with maritime traffic23.9.2025 13:48:04 EEST | Press release
Researcher Okko Outinen (MSc) will defend his doctoral dissertation at the Faculty of Biological and Environmental Sciences, University of Helsinki, on the monitoring, assessment, and management of aquatic non-indigenous species associated with maritime traffic. The public examination will take place on September 26, 2025, at 12:00.
Väitöskirja tutkii laivojen mukana leviävien vieraslajien seurantaa, arviointia ja hallintaa23.9.2025 13:46:52 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Okko Outinen (FM) väittelee Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa meriliikenteen välityksellä leviävien vieraslajien seurannasta, arvioinnista ja hallinnasta. Väitöstilaisuus pidetään 26.9.2025 kello 12.
Viikkokatsaus 22.–26.9.202518.9.2025 10:52:52 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme