Biokaasun potentiaali hyödynnettävä energia- ja ilmastopolitiikassa

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) korostaa, että muuttuneessa maailmantilanteessa ilmastotavoitteet, ruokaturva ja yritysten kilpailukyky on kyettävä yhteensovittamaan. Tämä edellyttää, että päästöjen vähentämiseen tähtäävä politiikka on pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkistama kansallisen energia- ja ilmastostrategian luonnos sisältää useita linjauksia, jotka vaikuttavat suoraan elintarviketeollisuuteen ja koko ruokaketjuun.  

ETL pitää myönteisenä, että strategialuonnoksessa tunnistetaan biokaasutuotannon kehittämiseen liittyviä monipuolisia mahdollisuuksia, mutta selkeän kunnianhimoisen tuotantotavoitteen puuttuminen on pettymys.  Biokaasun hyödyntämisen suurin potentiaali on raskaassa liikenteessä jo olemassa olevan kustannustehokkaan teknologian ansiosta. Biokaasua valmistetaan esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvirroista tai lannasta.

– Neljän terawattitunnin tuotantotavoitteen kirjaaminen strategiaan toisi biokaasuarvoketjun toimijoille tarvittavaa ennakoitavuutta teollisen mittakaavan investointien tekemiseen vastaavasti kuin vedyn osalta ehdotetaan strategiassa. Tavoite tarkoittaisi toteutuessaan yli 5 000 uutta työpaikkaa Suomeen, vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón sanoo.

Maatalouden päästöjen vähentämiseen kannusteita

Biokaasun merkitys ravinteiden kierrätyksen tehostamisessa tunnistetaan strategialuonnoksessa, mutta lannoitteiden tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi työ- ja elinkeinoministeriöltä tarvitaan vahvempaa otetta ja omistajuutta.

– Lannoitteiden saatavuus ja kilpailukykyinen hinta ovat keskeisiä tekijöitä kotimaiselle ruuantuotannolle. Maatalouden parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti Suomessa tulisi käynnistää välittömästi kansallisen lannoite- ja energiastrategian valmistelu, Levón vaatii.

Elintarviketeollisuusliitto katsoo, että alkutuotantoa on kannustettava fossiilittomien energiamuotojen käyttämiseen teknologisen kehityksen myötä. Maatalouden energiaveronpalautusjärjestelmää tulisi uudistaa hallitusti ja pitkillä siirtymäajoilla vähentämällä asteittain fossiilisten polttoaineiden käytön tukea. Tämä voitaisiin toteuttaa siirtämällä fossiilisen energiaan käytettyä palautusta vastaava rahoitus vuosittain Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta tukevien investointien edistämiseen.

Suomalainen elintarviketeollisuus on sitoutunut kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden edistämiseen. Ala tähtää hiilineutraaliuteen omien suorien päästöjen ja ostoenergian osalta vuoteen 2035 mennessä. Elintarviketeollisuuden ilmastovaikutuksista yli 90 prosenttia syntyy tyypillisesti alkutuotannossa. Ruokaketjun ilmastovaikutusten vähentäminen edellyttää näin investointeja ja uuden teknologian käyttöönottoa erityisesti alkutuotannossa.