Helsinki pyrkii eroon vaarallisista suojateistä – ensimmäiset suojatiettömät kadunylityspaikat käyttöön
Yhtenä keinona on muuttaa vaarallinen suojatie kadunylityspaikaksi, jossa jalankulkija väistää autoja ja muuta liikennettä. Muita keinoja ovat muun muassa hidasteet, kavennukset ja liikennevalot.

Helsingin kaupunki on kartoittanut katuverkoltaan vaaralliseksi luokiteltavat suojatiet. Kantakaupungissa näitä on tällä hetkellä vielä useita kymmeniä. Tavoitteena on lähivuosina päästä eroon kaikista vaarallisista suojateistä, kuten valo-ohjaamattomista, usean samansuuntaisen kaistan ylittävistä suojateistä.
Vaarallisten suojateiden turvallisuutta parannetaan esimerkiksi hidastein, kavennuksin tai liikennevaloin, muuttamalla ne kadunylityspaikoiksi tai poistamalla ylitysmahdollisuus kokonaan. Keinon valintaan vaikuttavat muun muassa ylitystarve, etäisyys muihin suojateihin ja kadun ominaisuudet.
Kadunylityspaikalla ei ole suojatien liikennemerkkiä eikä tiemerkintäraitoja
Helsinginkadulla sijaitsevan Kaupunginpuutarhan raitiovaunupysäkiltä poistettiin toinen suojatie, ja tämä kohta muutettiin suojatiettömäksi kadunylityspaikaksi. Vähän käytetyn pysäkin toisesta päästä Mäntymäentien kohdalta löytyy liikennevalo-ohjattu suojatie, joka on ensisijainen ja esteetön kulkureitti pysäkille ja kadun yli.
Suojatiettömällä kadunylityspaikalla ei ole suojatien liikennemerkkejä tai katuun maalattuja raitoja, mutta siitä voi ylittää kadun, kunhan jalankulkija väistää sekä autoja, raitiovaunuja että polkupyöriä. Paikalle on tuotu väliaikaiset liikennemerkit, jotka kertovat jalankulkijoille uusista väistämissäännöistä.
– Suojatiettömän kadunylityspaikan tunnistaa siitä, että siinä ei ole käytetty suojatien liikennemerkkejä tai tiemerkintäraitoja missään kohtaa. Tällöin jalankulkija on väistämisvelvollinen. Ajoradalle astuessa jalankulkijan on arvioitava lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus. Mikäli jalankulkija arvioi voivansa ylittää ajoradan, on se tehtävä tarpeettomasti viivyttelemättä. Autoilijoiden taas tulisi pidättäytyä kohteliaisuudesta päästämästä jalkakäytävillä odottavia jalankulkijoita yli, koska tämä voi johtaa peräänajoihin, sanoo liikenneinsinööri Aleksi Kinnunen.
Suojatie muutettiin kadunylityspaikaksi, sillä se ei ollut tieliikennelain mukainen. Poistettu suojatie oli vaarallinen, koska se oli valo-ohjaamaton ylitys vilkkaan kadun kaarteessa, jossa näkymä oli heikko. Paikka oli otollinen ns. giljotiini-ilmiölle, jossa suojatietä käyttävä jalankulkija joutuu vaaranpaikkaan, kun vain toisen kaistan autoilija pysäyttää autonsa suojatielle.
Ylitystä ei kuitenkaan poistettu kokonaan, sillä uusien järjestelyiden myötä sen turvallisuus nousee tyydyttävälle tasolle. Järjestelyllä voidaan tarjota käyttökelpoinen oikoreitti pysäkille Kallion suunnasta varsinkin ruuhka-aikojen ulkopuolella.
Suojatiettömän kadunylityspaikan läheisyydestä löytyy useimmiten suojatie
Suojatietöntä kadunylityspaikkaa käytetään tilanteessa, jossa turvallisen suojatien toteuttaminen on vaikeaa tai se ei ole perusteltua esimerkiksi liikennemäärien takia. Pääkaduilla liikennettä on usein niin paljon, että suojatien saaminen käyttökelpoiseksi ei ole mahdollista ilman liikennevaloja.
Suojatietä ei kannata merkitä paikkaan, jossa ylittäjämäärä jää alhaiseksi, koska tällöin suojatien ohi ajava autoilija saattaa tottua siihen, että paikalla ei tarvitse varautua päästämään jalankulkijaa yli. Poistetulla Kaupunginpuutarhan pysäkin suojatie oli käyttäjämääriltään alhainen.
Siksi vähän käytettyjen suojateiden muuttaminen kadunylityspaikoiksi parantaa suojateiden turvallisuutta laajemminkin, kun niitä käytetään vain tilanteissa, joissa autoilija voi odottaa joutuvansa väistämään jalankulkijaa. Autoliikenteen pääverkolla katu ylitetään ensisijaisesti risteysten yhteydessä, joissa kadunylittäjiä on luonnostaan enemmän ja turvallisen ylityksen järjestäminen on helppoa.
Euroopassa yleinen käytäntö tuodaan Helsinkiin
Helsingissä on muutamia vastaavanlaisia suojatiettömiä kadunylityspaikkoja esimerkiksi Sturenkadulla raitiovaunupysäkin länsipäässä.
Samanlaisia kadunylityspaikkoja on myös tulossa Mannerheimintielle, Tukholmankadulle ja Hämeentielle. Aiempien periaatteiden mukaisesti vastaavissa paikossa ylittäminen olisi estetty kokonaan aidoilla tai muulla rakenteella.
Muutokset perustuvat Kaupunkiympäristölautakunnan 10.12.2019 hyväksymään jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyiden suunnitteluperiaatteisiin ja kaupunginhallituksen 7.3.2022 hyväksymään liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Kinnunen (11.7. saakka)
liikenneinsinööri
kaupunkiympäristön toimiala
puh. 09 310 52602
aleksi.kinnunen@hel.fi
Juho Björkman (14.–18.7.)
liikenneinsinööri
kaupunkiympäristön toimiala
puh. 09 31052627
juho.bjorkman@hel.fi
Kuvat

Linkit
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
PL 58200, 00099 Helsingin kaupunki
09 310 2611
http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto
Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Senaatintorilla parannetaan tapahtumapuitteita4.7.2025 10:31:51 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunki rakentaa Senaatintorille sähkökeskuksia sekä vesi- ja viemärikaivot tapahtumien käyttöön. Työt alkavat heinäkuussa ja valmistuvat marraskuussa.
Nya spårövergångar gör spårvagnstrafiken smidigare i stadskärnan – fotgängare väjer för spårvagnarna4.7.2025 08:43:15 EEST | Pressmeddelande
Spårövergångar, som är bekanta från de nya snabbspårvägarna, finns nu även bland annat på Busholmen, i Gräsviken och i Böle. Övergångsställena har ändrats till spårövergångar för att spårvagnarna ska kunna hålla sig bättre till tidtabellen. Vid spårövergångarna ska fotgängarna väja för spårvagnar, men vid körbanan finns fortfarande ett övergångsställe. Efter de aktuella ändringarna har innerstadens spårvägsnät nu sammanlagt cirka 40 spårövergångar.
Uudet ylityspaikat sujuvoittavat raitiovaunujen liikennettä kantakaupungissa – jalankulkija väistää raitiovaunua4.7.2025 08:43:15 EEST | Tiedote
Uusien pikaraitioteiden varrelta tuttuja raitiotien ylityspaikkoja löytyy nyt myös muun muassa Jätkäsaaresta, Ruoholahdesta ja Pasilasta. Suojateitä on muutettu ylityspaikoiksi, jotta raitiovaunut pysyvät paremmin aikataulussa. Ylityspaikoilla jalankulkijan on väistettävä raitiovaunuja, mutta ajoradan kohdalla on edelleen suojatie. Nyt tehtyjen muutosten jälkeen kantakaupungin raitiotieverkolla on yhteensä noin 40 ylityspaikkaa.
Pitäjämäen Kutomotiellä uusitaan vesijohtoja3.7.2025 11:06:17 EEST | Tiedote
Katutyöt alkavat heinäkuussa ja valmistuvat joulukuussa 2025. Remontissa rakennetaan toinen jalkakäytävä kadulle ja mahdollistetaan uudisrakentaminen kadun ympäristössä.
Den förnyade Linnankoskiparken återspeglar helsingforsarnas önskemål3.7.2025 10:39:17 EEST | Pressmeddelande
Totalrenoveringen av Linnankoskiparken blir klar den 3 juli. Önskemålet om att renovera parken kom från stadsborna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme