EU-kantelu unionin tiukimmista inhouse-hankintasäännöistä – Lakiehdotuksen epäillään rikkovan EU-oikeutta

EU-komissio on saanut jo kaksi virallista kantelua, joissa epäillään Suomen hallituksen ajaman inhouse-yhtiön 10 prosentin minimiomistusvaateen rikkovan vakavasti EU:n hankintalainsäädäntöä ja unionin oikeuden perusperiaatteita. Ensimmäisenä heinäkuun alussa kantelemaan ehti seitsemän kunnallista jäteyhtiötä: Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), Jätekukko, Kiertokaari, Kiertokapula, Loimi-Hämeen Jätehuolto, Pirkanmaan Jätehuolto (PJH) ja Rosk’n Roll. Nyt myös julkisomisteisia sidosyksiköitä edustava Kustos ry on jättänyt Euroopan komissiolle virallisen kantelun Suomen hallituksen esittämästä hankintalain muutoksesta koskien inhouse-yhtiön 10 prosentin minimiomistusvaadetta.

Kantelun kohteena on Petteri Orpon hallituksen esittämä muutos hankintalakiin (1397/2016), joka asettaisi kiinteän 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen julkisomisteisten inhouse-yhtiöiden hyödyntämiselle ilman kilpailutusta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi pieni kunta ei voisi käyttää oman yhtiönsä palveluja, jos sen omistusosuus on alle 10 prosenttia – riippumatta siitä, kuinka tiivistä ja ohjattua yhteistyö todellisuudessa on.

Kustos ry:n mukaan ehdotus vaarantaa kuntien itsehallintoa ja uhkaa romuttaa jopa 200 nykyistä julkisomisteista yhtiötä, joiden kautta palveluja tuotetaan kustannustehokkaasti. Esimerkiksi jätehuollossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa seurauksena olisi palvelujen pirstoutuminen, kustannusten nousu ja palveluiden heikkeneminen.

Hankintalain muutosta koskevan EU-kantelun pääkohdat:

• Suomeen tulisi EU:n tiukin inhouse-säätely: Mikäli lakimuutos toteutetaan, Suomesta tulisi ainoa EU-maa, jossa on omistusraja inhouse-hankinnoille.
• Ristiriita EU-oikeuden kanssa: Kategorinen 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus inhouse-yhtiöstä rikkoo hankintadirektiivin (2014/24/EU) 12 artiklan EU:n julkisia hankintoja ohjaavia perusperiaatteita sekä esimerkiksi oikeustapauksissa Teckal ja Asemfo vakiintunutta EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
• Vaikutuksia ilman vaikutusarvioita: Kansallista vaikutusarviota ei ole tehty. Ainoa arvio – Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemä – toteaa, että muutos lisäisi julkisen sektorin kustannuksia ja heikentäisi tehokkuutta.
• Syrjii pieniä kuntia: Omistusraja asettaisi erityisesti pienet kunnat ja harvaan asuttujen alueiden julkiset toimijat epäedulliseen asemaan.
• Ei kilpailullista hyötyä: Sidosyksiköiden vähimmäisomistusoikeuden rajaus 10 prosenttiin aiheuttaisi merkittävää haittaa Suomen alue- ja paikallistaloudelle sekä julkisten toimijoiden yhteistyölle, mutta ei toisi kilpailullista hyötyä.
• Rikkoo yhdenvertaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita: Ehdotus rikkoisi EU-oikeuden keskeisiä periaatteita, erityisesti yhdenvertaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita.
• Vastustus laajaa: 607 annetusta lausunnosta 452 oli kriittisiä. Kahdeksan yhdeksästä ministeriöstä vastusti ehdotusta, mukaan lukien valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä lisäksi kuntia edustava Kuntaliitto ja hyvinvointialueita edustava Hyvil.
• Vaarantaa EU-oikeuden ensisijaisuuden: Muutos vaarantaisi EU-oikeuden ensisijaisuuden, koska se laajentaisi kansallista harkintavaltaa ytimekkääseen ”kontrollin” käsitteeseen ja vaikeuttaisi EU-hankintasääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa.
  
  

EU-kantelussaan sidosyksiköt vaativat komissiolta ripeitä toimia Suomen hallituksen aikeiden pysäyttämiseksi. Mikäli komissio katsoo kantelun aiheelliseksi, se voi käynnistää virallisen rikkomusmenettelyn Suomea vastaan.

”Nyt ei ole kyse vain kuntien vapaudesta, vaan koko EU:n sisämarkkinoiden oikeusvarmuudesta. Suomi ei voi yksipuolisesti muuttaa EU-direktiivin ydintä”, perustelee kantelun laatinut asianajaja Jouni Alanen.

Kantelun jättämispäivä on 7. heinäkuuta 2025. Lakiehdotus on määrä antaa eduskunnalle syksyllä, nykytiedoin viikolla 37. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta.