Ekaluokkalaisten määrä pienenee edelleen – elokuussa koulutiensä aloittaa 51 000 lasta

Ekaluokkalaisten määrä on vähentynyt kaikissa Manner-Suomen maakunnissa vuosien 2020–2024 välisenä aikana. Lukumääräisesti eniten vähennystä, yli 1 000 oppilasta, on Uudellamaalla, jossa on suurin oppilasmäärä. Suhteellisesti eniten ekaluokkalaisten määrä on kuitenkin laskenut Kymenlaaksossa (20 %), Keski-Suomessa (18 %) ja Kainuussa (17 %).

Kaikkiaan perusopetuksen vuosiluokilla 1–9 opiskelee vuosittain noin 546 000 oppilasta. Heistä 6 % opiskelee ruotsinkielisessä oppilaitoksessa. Peruskoulun oppilaista 12 %:lla äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisten oppilaiden osuus on tasaisesti kasvanut.

Lisäksi vuosittain 7 500 henkilöä opiskelee perusopetuksen oppimäärää tai oppiaineita aikuisten perusopetuksessa.

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille tarkoitetussa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskelee vuosittain yli 10 000 oppilasta. Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaiden määrä on parina viime vuonna laskenut. Yksi syy taustalla on Ukrainasta tulleiden lasten ja nuorten määrän lasku.

Lukiokoulutuksessa opiskelijoiden kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti

Lukio-opintonsa tänä syksynä aloittavia on arviolta yli 37 000. Luku on pysytellyt likimain samana viime vuosina. Arviossa ovat mukana lukiokoulutuksen ylioppilastutkintoon johtavan aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevat.

Lukiokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä on sen sijaan kasvanut tasaisesti. Vuonna 2024 lukioissa oli yhteensä noin 112 200 opiskelijaa, kun edellisenä vuonna heidän määränsä oli 111 400. Opiskelijoiden kokonaismäärän kasvu ja aloittaneiden määrän pysyminen ennallaan tarkoittaa sitä, että yhä useampi opiskelija käyttää opintoihinsa yli kolme vuotta.

Opiskelijoiden kokonaismäärän kasvusta huolimatta aikuisten oppimäärän mukaan ylioppilastutkintoon tähtääviä opintoja opiskelevien määrä on vuodesta 2021 vähentynyt noin 600 henkilöllä. Vuonna 2024 heitä oli noin 11 100.

Lukumäärällisesti eniten lukiossa opiskelevien määrä on vuosina 2020–2024 kasvanut Uudellamaalla, lähes 3 300 opiskelijan verran. Suhteellisesti eniten kasvua on ollut Keski-Pohjanmaalla (10 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (5 %). Lukiokoulutuksessa opiskelevien määrä on vähentynyt sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Etelä-Savossa (23 %).

Vuonna 2024 lukiokoulutuksen opiskelijoista 42 % oli miehiä ja 58 % naisia.

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa aloittavien määrä pysyy tasaisena

Ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa opintonsa aloittaa vuosittain elokuussa yleensä noin 40 000 opiskelijaa. Vuodesta 2020 lähtien 8–9 % tästä joukosta on suorittanut perustutkinnon osia. Ammatillisen perustutkinnon opiskelun voi aloittaa pitkin vuotta, mutta elokuussa aloittavien osuus on tyypillisesti ollut noin kaksi kolmasosaa koko vuoden aikana aloittaneista.

Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon opinnot aloittaa vuosittain elokuussa yleensä yli 4 000 opiskelijaa, tosin vuonna 2024 heitä oli 3 800. Näistä ammatti- tai erikoisammattitutkinnon aloittaneista 16–19 % on ollut vuodesta 2020 lähtien tutkinnon osien suorittajia.

Kuluvan vuoden elokuussa ammatilliset opintonsa aloittavien tarkka määrä tiedetään syyskuun alussa. Koulutuksen aloittajissa on mukana myös muita kuin saman vuoden keväänä perusopetuksen päättäneitä. 

Vuonna 2024 ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista 19 % oli vieraskielisiä. Heistä 40 % opiskeli terveys- ja hyvinvointialalla ja 21 % palvelualalla. Vieraskielisten osuus on noussut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin se oli 14 % kaikista opiskelijoista.

Kaikista ammatillista perustutkintoa opiskelleista 49 % oli naisia, mutta ammatti- ja erikoisammattitutkinnon aloittaneissa naisten osuus oli 59 %. Suosituin ala perustutkintoa suorittavilla naisilla on terveys- ja hyvinvointiala, jolla 39 % naisopiskelijoista opiskelee. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa taas naisten suosikkina on kaupan ja hallinnon ala, jolla opiskelee 41 % naisopiskelijoista.  

Vastaavasti miehiä opiskelee eniten tekniikan alalla: näin tekee 45 % ammatillista perustutkintoa ja 32 % ammatti- ja erikoisammattitutkintoa opiskelevista miehistä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kaupan ja hallinnon ala on myös miesten suosiossa, sillä kolmasosa heistä opiskelee tällä alalla.

Valmentavat koulutukset kasvattavat suosiotaan

Valmentavien koulutusten opiskelijamäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Esimerkiksi tutkintokoulutukseen valmentavassa TUVA-koulutuksessa oli vuonna 2024 noin 17 700 opiskelijaa, mikä on 8 % enemmän kuin edellisvuonna. Työhön ja itsenäiseen elämään valmistavassa TELMA-koulutuksessa oli noin 2 600 ja oppivelvollisille suunnatussa kansanopistojen koulutuksessa 1 550 opiskelijaa.

Kevään 2025 yhteishaun hakijamäärät ennakoivat valmentavien koulutusten opiskelijamäärien pysyvän vähintään edellisvuoden kaltaisena myös ensi lukuvuonna.

Kasvun taustalla on oppivelvollisuuden laajentaminen kaikkiin alle 18-vuotiaisiin. Jos oppivelvollisuusikäinen ei ole sijoittunut lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, hänet ohjataan valmentavaan koulutukseen tai kansanopistojen oppivelvollisille tarjoamaan koulutukseen.

Arviot syksyllä eri koulutuksissa aloittavien määrästä perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (perusopetus), Opetushallituksen yhteishaun hakijatilastoihin sekä Opetushallituksen ylläpitämän KOSKI-tietovarannon tietoihin (lukio- ja ammatillinen koulutus). Oppilasmääristä eri koulutuksissa saat tarkempaa tietoa Vipunen-tilastopalvelusta.