Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.

Potilaskohtaisten terveystietojen saatavuus on keskeinen edellytys lääke- ja bioteknologia-alan innovaatiotoiminnalle, erityisesti kliinisten tutkimusten toteuttamiseksi.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Privacy Regulation and R&D Investments: Causal Evidence from Global Pharmaceutical and Biotechnology Firms (Yksityisyydensuojan sääntely ja sen vaikutus t&k-investointeihin lääke- ja bioteknologiayrityksissä, Etla Working Paper 130) tarkastelee tiukan tietosuojasääntelyn, kuten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), vaikutuksia tutkimus- ja kehityspanostuksiin lääke- ja bioteknologiasektorilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajaa yritystason aineistoa, joka kattaa maailman suurimmat t&k-investoijat vuosilta 2013–2023.
Tulokset osoittavat, että tiukempi tietosuojasääntely vähentää merkittävästi yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja.
– Tulokset ovat selkeitä: tiukka terveysdatan tietosuojasääntely leikkaa rajusti alan yritysten t&k-investointeja. Keskimäärin laskua oli 39 prosenttia neljän vuoden kuluessa sääntelyn voimaantulosta, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja KTT Heli Koski.
Sääntelyn vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti
Henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn vaikutukset eivät kuitenkaan jakaudu yrityksissä tasaisesti, sillä voimakkaimmin investointejaan vähensivät pk-yritykset ja vain kotimarkkinoilla toimivat lääke- ja bioteknologiayritykset. Kotimarkkinoihin rajoittuneilla yrityksillä t&k-menot laskivat jopa 63 prosenttia, kun taas monikansallisilla suuryrityksillä investoinnit laskivat noin 27 prosenttia.
Pk-yritysten investointien lasku oli keskimäärin 50 prosenttia. Etlan Heli Koski toteaakin, että nyt julkaistu tutkimus tuo uutta näyttöä siitä, että henkilötietojen suojaa koskeva sääntely voi rajoittaa dataan perustuvan innovaatiotoiminnan edellytyksiä, erityisesti aloilla, joilla henkilötiedoilla on keskeinen rooli.
– Sääntely ei ainoastaan lisää hallinnollista ja teknistä taakkaa, vaan vaikuttaa myös siihen, missä maissa tutkimus- ja kehitystoimintaa ylipäätään kannattaa harjoittaa. Isoilla monikansallisilla yrityksillä on pieniin kotimaisiin yrityksiin verrattuna tyypillisesti paremmat mahdollisuudet uudelleenorganisointiin eli ne voivat siirtää tutkimus- ja kehitystoimintojaan maihin, joissa terveysdatan sääntely on joustavampaa, Koski huomauttaa.
Tiukka tietosuojasääntely voi pitkällä aikavälillä ohjata t&k-toimintaa maantieteellisesti pois korkean sääntelyn maista, mikä saattaa heikentää korkean sääntelyn maiden asemaa terveysteknologian ja lääketieteen innovaatioiden toimintaympäristöinä. Pitkällä aikavälillä jopa koko globaali innovaatiokenttä voi muuttua, varoittaa Etlan Koski.
Privacy Regulation and R&D Investments: Causal Evidence from Global Pharmaceutical and Biotechnology Firms (Etla Working Paper 130)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
