Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Elintaso (bruttokansantuote / asukas) on Suomessa noussut vuosina 2015-2024 keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. Kokonaisuudessaan aineellinen elintaso kasvoi Suomessa vuosina 2015-2024 kuitenkin runsaat kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin muissa Pohjois- tai euromaissa. Olemme jääneet muista Pohjoismaista jälkeen tuottavuuden vuoksi ja muista euromaista työllisyyden vuoksi.
Tänään julkaistu Etla Muistio Heikon talouskasvun syylliset ja syyttömät (Etla Muistio 162) selvittää eri toimialojen vaikutusta Suomen työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä koko maan elintasoon. Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun laatiman laskelman mukaan sosiaali- ja terveysalan työllisyys julkisella ja yksityisellä sektorilla on nostanut merkittävästi koko Suomen elintasoa vuosina 2015-2024. Sote-sektori toimii kuitenkin valtaosin verorahoitteisesti ja säännellyin hinnoin.
- Elintaso Suomessa olisi kasvanut nopeammin, jos työllisyyden kasvu olisi suuntautunut heikon tuottavuuskasvun sote-palveluiden sijaan korkean tuottavuuden tason ja kasvun aloille. Markkinasektorin toimialoilla työtunteja siirtyi nyt ”väärään suuntaan” jakelupalveluissa, teollisuudessa ja rakentamisessa, arvioi Kangasharju.
Tarkemmassa, noin 60 eri toimialan vertailussa Kangasharju nostaa kymmenen parhaan toimialan listalle kolme sellaista toimialaa, jotka perustuvat vahvasti julkiseen rahoitukseen. Näitä ovat sosiaalipalvelut, koulutus ja terveyspalvelut. Vapaan hinnanmuodostuksen toimialat – kuten jalostus, tietointensiiviset palvelut sekä jakelupalvelut yhtensä – ovat myös nostaneet Suomen elintasoa, mutta vain puolet siitä, mitä julkisluonteiset palvelut nostivat.
Markkinatoimialoista eniten elintasoa lisäsivät tietointensiiviset eli digitaaliset palvelut, erityisesti tietotekniikkapalvelut. Heikoimmin kehittynyt ala vuosina 2015-2024 oli rakentaminen, missä ongelmat keskittyivät talonrakentamiseen. Myös kaupan, kuljetuksen ja tehdasteollisuuden vaikutus Suomen elintasoon oli negatiivinen. Näihin ryhmiin toki mahtuu niin hyvin kuin huonostikin menestyneitä toimialoja.
Osaajien maahanmuutto olennainen kasvutoimi
Työpanoksen voimakas kasvu sote-alalla tarkoittaa sitä, että Suomen on löydettävä työtä säästävää teknologiaa hyvinvointipalveluihin. Lisäksi tarvitaan hoitohenkilökuntaa muista maista.
Maahanmuuttoa tarvitaan myös tietointensiivisiin palveluihin, jotka olivat menestyksekkäin toimiala Suomen sisäisessä vertailussa. Digitaalisissa palveluissa kasvaa sekä tuottavuus että työllisyys eivätkä ne tarvitse julkista rahaa pyöriäkseen, kuten soteala, huomauttaa Aki Kangasharju.
- Suomen kasvupolitiikan tärkeimpiä tehtäviä onkin jatkossa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus tietointensiivisellä alalla. Ala nojaa vahvasti aineettomaan pääomaan, ja osaajien maahanmuuton ohella kannattaa kannustaa myös Suomessa jo olevia osaajia eteenpäin urapolullaan. Se onnistuu tehokkaimmin alentamalla korkeimpia marginaaliveroja, hän toteaa.
Kasvu on ollut liian kapeilla harteilla. Teollisuudessa uusia kasvun eväitä tarvitaan vuosien 2015–2024 kehityksen perusteella etenkin metsä- ja kemianteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa ja metallituotteissa. Kasvua on mahdollista saada vihreän energian, vetypelkistyksen ja niihin liittyvien uusien arvoketjujen myötä, mutta mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää suuria aineellisia investointeja. Etenkin uusiutuvan sähkön tuotannon ja sähköverkon liityntäkapasiteetin riittävyys on varmistettava talouden sähköistyessä voimakkaasti.
Suomen tarvitsemia kasvutoimia:
- työperäisen maahanmuuton lisääminen ja työnteon kannustimien parantaminen
- työvoiman liikkuvuuteen ja rakennemuutokseen kannustaminen, jotta resurssit siirtyisivät nykyistä joustavammin kasvaviin ja tuottavuutta kohottaviin yrityksiin
- aineettomien ja aineellisten investointien laatuun kannustaminen
- julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kohottaminen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050 583 8573aki.kangasharju@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme