Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla

Elintaso (bruttokansantuote / asukas) on Suomessa noussut vuosina 2015-2024 keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. Kokonaisuudessaan aineellinen elintaso kasvoi Suomessa vuosina 2015-2024 kuitenkin runsaat kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin muissa Pohjois- tai euromaissa. Olemme jääneet muista Pohjoismaista jälkeen tuottavuuden vuoksi ja muista euromaista työllisyyden vuoksi.

Tänään julkaistu Etla Muistio Heikon talouskasvun syylliset ja syyttömät (Etla Muistio 162) selvittää eri toimialojen vaikutusta Suomen työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä koko maan elintasoon. Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun laatiman laskelman mukaan sosiaali- ja terveysalan työllisyys julkisella ja yksityisellä sektorilla on nostanut merkittävästi koko Suomen elintasoa vuosina 2015-2024. Sote-sektori toimii kuitenkin valtaosin verorahoitteisesti ja säännellyin hinnoin.

• Elintaso Suomessa olisi kasvanut nopeammin, jos työllisyyden kasvu olisi suuntautunut heikon tuottavuuskasvun sote-palveluiden sijaan korkean tuottavuuden tason ja kasvun aloille. Markkinasektorin toimialoilla työtunteja siirtyi nyt ”väärään suuntaan” jakelupalveluissa, teollisuudessa ja rakentamisessa, arvioi Kangasharju.

Tarkemmassa, noin 60 eri toimialan vertailussa Kangasharju nostaa kymmenen parhaan toimialan listalle kolme sellaista toimialaa, jotka perustuvat vahvasti julkiseen rahoitukseen. Näitä ovat sosiaalipalvelut,  koulutus ja terveyspalvelut. Vapaan hinnanmuodostuksen toimialat – kuten jalostus, tietointensiiviset palvelut sekä jakelupalvelut yhtensä – ovat myös nostaneet Suomen elintasoa, mutta vain puolet siitä, mitä julkisluonteiset palvelut nostivat.

Markkinatoimialoista eniten elintasoa lisäsivät tietointensiiviset eli digitaaliset palvelut, erityisesti tietotekniikkapalvelut. Heikoimmin kehittynyt ala vuosina 2015-2024 oli rakentaminen, missä ongelmat keskittyivät talonrakentamiseen. Myös kaupan, kuljetuksen ja tehdasteollisuuden vaikutus Suomen elintasoon oli negatiivinen. Näihin ryhmiin toki mahtuu niin hyvin kuin huonostikin menestyneitä toimialoja.

Osaajien maahanmuutto olennainen kasvutoimi

Työpanoksen voimakas kasvu sote-alalla tarkoittaa sitä, että Suomen on löydettävä työtä säästävää teknologiaa hyvinvointipalveluihin. Lisäksi tarvitaan hoitohenkilökuntaa muista maista.

Maahanmuuttoa tarvitaan myös tietointensiivisiin palveluihin, jotka olivat menestyksekkäin toimiala Suomen sisäisessä vertailussa. Digitaalisissa palveluissa kasvaa sekä tuottavuus että työllisyys eivätkä ne tarvitse julkista rahaa pyöriäkseen, kuten soteala, huomauttaa Aki Kangasharju.

• Suomen kasvupolitiikan tärkeimpiä tehtäviä onkin jatkossa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus tietointensiivisellä alalla. Ala nojaa vahvasti aineettomaan pääomaan, ja osaajien maahanmuuton ohella kannattaa kannustaa myös Suomessa jo olevia osaajia eteenpäin urapolullaan. Se onnistuu tehokkaimmin alentamalla korkeimpia marginaaliveroja, hän toteaa.

Kasvu on ollut liian kapeilla harteilla. Teollisuudessa uusia kasvun eväitä tarvitaan vuosien 2015–2024 kehityksen perusteella etenkin metsä- ja kemianteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa ja metallituotteissa. Kasvua on mahdollista saada vihreän energian, vetypelkistyksen ja niihin liittyvien uusien arvoketjujen myötä, mutta mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää suuria aineellisia investointeja. Etenkin uusiutuvan sähkön tuotannon ja sähköverkon liityntäkapasiteetin riittävyys on varmistettava talouden sähköistyessä voimakkaasti.

Suomen tarvitsemia kasvutoimia:

• työperäisen maahanmuuton lisääminen ja työnteon kannustimien parantaminen
• työvoiman liikkuvuuteen ja rakennemuutokseen kannustaminen, jotta resurssit siirtyisivät nykyistä joustavammin kasvaviin ja tuottavuutta kohottaviin yrityksiin
• aineettomien ja aineellisten investointien laatuun kannustaminen
• julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kohottaminen